Lauttasaari
Wikipedia
|
|||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Kaupunginosa nro | 31 | ||
| Suurpiiri | Eteläinen suurpiiri | ||
| Pinta-ala | 3,75 km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 19 119 (2004) | ||
| - Väestötiheys | 5 098/km² | ||
| Postinumerot | 00200, 00210 | ||
| Osa-alueet | - | ||
| Lähialueet | Etu-Töölö, Meilahti, Munkkiniemi, Ruoholahti, Espoo | ||
Lauttasaari (ruots. Drumsö) on Länsi-Helsingissä, noin 3 kilometrin päässä keskustasta sijaitseva saari ja merellinen kaupunginosa. Alueen asukasluku on noin 19 100 (1.1.2004). Lauttasaari on pääasiallisesti asuintalovaltainen, mutta kaupunginosassa sijaitsee myös monien yritysten toimitiloja. Saari on suosittu virkistäytymisalue myös muualla pääkaupunkiseudulla asuvien keskuudessa.
Lauttasaaressa on oma terveyskeskus, uimahalli, kirjasto sekä kaksi postin toimipaikkaa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Osa-alueet
[muokkaa] Vattuniemi
Vattuniemi on Lauttasaaren osa-alue saaren eteläosassa. Vattuniemi rakennettiin 1950-luvulla teollisuusalueeksi, jolle sijoittui monipuolista yritystoimintaa. 2000-luvun alkuvuosina Vattuniemen alue on muuttunut huomattavasti. Alueelta on purettu teollisuus- ja toimistorakennuksia ja niiden tilalle on rakennettu asuinkerrostaloja. Tällä hetkellä alueen asuntojen hinnat ovat huomattavan korkealla ja alueella tapaa nuoria ja hyvin toimeentulevia ihmisiä. Vattuniemen länsipuolen pääkatu on Särkiniementie (tunnetaan myös nimellä "rantabulevardi") ja itäpuolen pääkatu on Vattuniemenkatu.
[muokkaa] Katajaharju
Katajaharju on osa-alue Lauttasaaren luoteisosassa. Katajaharju sijoittuu kokonaisuudessaan Länsiväylän pohjoispuolelle. Alueella on runsaasti ns. kalliimpia asuntoja, joista suurin osa on rivi- tai omakotitaloja kookkailla tonteilla. Katajaharjussa asuu tai on asunut runsaasti julkisuuden henkilöitä, joista varmaankin tunnetuin on Spede perheineen. Täällä sijaitsee myös Etelä-Afrikan suurlähetystö. Katajaharjusta on kävelysiltaa myöden yhteys Kaskisaareen.
[muokkaa] Väestö
Lauttasaaren väestöstä 81,0 % on suomenkielisiä, 15,4 % ruotsinkielisiä ja 3,6 % muun kielisiä. 41,3 % on Helsingissä syntyneitä. Suomenruotsalaisten osuus on suurempi kuin Helsingissä keskimäärin (Helsingin keskiarvo on 6,2 %).
[muokkaa] Yleiset rakennukset
Lauttasaaren kirkko, Myllykallion koulu sekä Johtamistaidon opisto, jossa vielä vuonna 2006 toimi Merivoimien esikunta, ovat huomattavimmat 1950-luvulla valmistuneet yleiset rakennukset. Lauttasaaren kirkko vihittiin käyttöön 20. syyskuuta 1958. Samalla otettiin käyttöön vastavalmistunut työkeskus. Kirkon on suunnitellut lauttasaarelainen professori Keijo Petäjä. Kirkon kellotorni otettiin käyttöön syksyllä 1957.
[muokkaa] Historia
Lauttasaaren nimi mainitaan ensimmäisen kerran Helsingin Pitäjän maakirjassa vuonna 1543, muodossa Drommensby. Usein saaren ruotsinkielisen nimen on oletettu saaneen alkunsa suurta alusta tarkoittavasta sanasta dromundr tai köntystä tarkoittavasta sanasta drummel. Todennäköisin selitys Drumsö-nimen alkuperälle on kuitenkin saksilainen moreeniharjua tarkoittava sana drum. Sana on edelleen käytössä ainakin Skotlannissa. Lauttasaaren suomenkielinen nimi puolestaan on otettu käyttöön vuonna 1918 ja sen lähteenä on Lauttasaareen vuosina 1914-36 liikennöinyt lautta.
Lauttasaaren kehitystä ovat rytmittäneet liikenneyhteydet. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä saarella oli maatilan lisäksi vain huvila-asukkaita. Kun vuonna 1935 valmistui siltayhteys saarelle, alkoi suuri muutos. Ensimmäiset kerrostalot nousivat kartanon peltojen keskelle.
Talvi- ja jatkosodan aikana Lauttasaaren Myllykalliolla toimi Helsingin ilmatorjuntaan osallistunut ilmatorjuntapatteri. Jatkosodassa patterin aseistuksena oli 6 raskasta ilmatorjuntakanuunaa (76 Itk 31). Yksi näistä kanuunoista paljastettiin muistomerkiksi Myllykalliolle 12.6.1980. Lauttasaaren Veijarivuorenniemessä toimi lounaissektorin patteriston johtopatteri, jonka kanuunoista yksi (88 Itk 37) on myös säilytetty paikalla muistomerkkinä.
Lauttasaari kuului aikoinaan Huopalahden kuntaan, joka liitettiin 1.1.1946 Helsingin kaupunkiin Helsingin suuressa alueliitoksessa. Rakentaminen jatkui voimakkaana 1960-luvulle. Suurin osa Lauttasaaren asuntokannasta on peräisin tältä kasvun ajalta ja 2000-luvulla on uudestaan käynnistynyt huomattavaa rakentamista. 2000-luvulla Lauttasaari alkoi toden teolla houkuttelemaan Vattuniemen pienteollisuusalueille suomalaisittain suurikokoisia yrityksiä, kuten Warner Musicin ja Solar Filmsin.
[muokkaa] Lauttasaaren liikenneyhteyksiä
Länsiväylä kulki saaren läpi 1960-luvulle saakka nykyistä Lauttasaarentietä pitkin. Liikenne saarelle Helsingin keskustasta kulkee nelikaistaisen Lauttasaaren sillan yli tai Länsiväylän moottoritietä pitkin.
Länsimetron on tarkoitus kulkea Lauttasaaren läpi ja saarelle on suunniteltu rakennettavan metroasema.
- 20 (Erottaja - Lauttasaari (Katajaharju))
- 20N (yölinja Kannelmäki - Erottaja - Lauttasaari (Katajaharju))
- 21V (Asema-aukio - Vattuniemi) (Westendin Linja ajaa alihankkijana Wiima N202-nivelbussilla)
- 65A (Vattuniemi - Lauttasaari - Rautatientori - Veräjälaakso)
- 66A (Vattuniemi - Lauttasaari - Rautatientori - Länsi-Pakila)
- 100-sarjan seutulinjat T-tunnuksin
[muokkaa] Järjestötoiminta ja puolueet
Lauttasaari on paikallisesti aktiivinen kaupunginosa. Tästä on osoituksena vaikutusvaltainen, poliittisesti sitoutumaton paikallisten kansalaisjärjestö, Lauttasaari-seura. Kokoomuksella on saaren valtapuolueen asema. Sosiaalidemokraateilla on kaupunginosassa oma paikallisjärjestönsä.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Ari Uino: Lauttasaaren historiallisia vaiheita Julius Tallbergin ajasta 2000-luvulle. Julkaisija: Lauttasaari-säätiö. Helsinki 2005
- Ville Elomaa - Päiviö Tommila - Heikki Hult: Krenatööreistä rämäpäihin. Julkaisija: Lauttasaari-seura. Helsinki 2005.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Lauttasaaren kartta (helsinginkartta.fi)
- Lauttasaari-seuran ylläpitämä kaupunginosasivusto
- Lauttasaaren kirjaston Lauttasaari-kokoelma
- lauttasaari.info - Lauttasaaren paikallisportaali
- Tilastotietoa Lauttasaaren peruspiiristä (PDF)
- Lauttasaari satelliittikuvassa
Koordinaatit:
