Suviseurat
Wikipedia
Kristinusko: luterilaisuus Osa artikkelisarjasta |
|
Henkilöitä |
|
Suunnat |
|
Suuret seurat |
|
Lehtiä |
|
Laulukirjat |
Suviseurat on vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen järjestämä vuosittainen kaikille avoin hengellinen seuroista koostuva tilaisuus, jonne saapuu noin 70 000 alueella majoittuvaa seuravierasta eri maista, valtaosa Suomesta. Nelipäiväisen tilaisuuden pitopaikka vaihtelee Suomessa vuosittain seurojen lähetysluonteen vuoksi. Suviseurat ovat kehittyneet SRK:n vuosikokouksen ympärille. Ensimmäiset suviseurat pidettiin kokouksen yhteydessä Oulussa 1906. Myös muissa maissa kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa, Ruotsissa ja Venäjällä vanhoillislestadiolaiset pitävät kesäisin suuria seuroja tai suviseuroja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Lestadiolaissaarnaajat kokoontuivat jo herätyksen alkuaikoina 1800-luvulla yhteen keskustelemaan opillisista asioista ja lähetystyöstä. Näitä saarnaajakokouksia alettiin pitää säännöllisemmin vuodesta 1872 Lannavaarassa Wittangin pitäjässä.[1] Vuonna 1888 Lannavaaraan valmistui Ruotsin prinsessa Eugenian rahoittama Lapin lähetyskoulu.[2] Tässä rakennuksessa alettiin pitää vuosittain, usein helmikuussa, kokouksia ja suuria seuroja.[3] Rakennuksessa oli nelisenkymmentä huonetta.[4]
Lannavaaran ulkopuolella pidettyjä suuria kokoontumisia olivat Yli-Tornion Alkkulassa ja Helsingissä pidetyt kokoukset.[5] Vuonna 1875 Alkkulassa pidettyyn kokoukseen osallistui arviolta noin 100 saarnaajaa ja kaksituhatta seuravierasta.[6] Vuonna 1889 pidettiin saarnaajakokous Helsingissä. Siellä käsiteltiin opillisia asioita ja lähetystyötä.[7] Tilaisuus kesti 11 päivää ja sinne kokoontui lestadiolaissaarnaajia aina Lapista ja Pietarista saakka.[8]
Suviseurat on jatkumo Lannavaaran kokouksille. Uusheräys ei osallistunut Lannavaaran kokouksiin ollenkaan ja esikoislestadiolaiset lopettivat niissä käynnin vuonna 1897.[9][10] Lannavaaran kokouksien pitämistä jatkettiin Juhani Raattamaan toivomuksesta ja niihin osallistuivat enää vanhoillislestadiolaiset.[11][12] Vuonna 1906 vanhoillislestadiolaiset kokoontuivat Ouluun keskustelemaan opillisista kysymyksistä ja lähetystyöstä. Samassa kokouksessa perustettiin Ouluun Lähetystoimen päätoimisto. Samalla pidettiin seuroja. Kokoukseen osallistui noin 90 saarnaajaa ja 2 000 seuravierasta.[13]
Vuosikokousseurat pidettiin talvella, kunnes ne pidettiin ensimmäisen kerran kesällä vuonna 1912 Rovaniemellä. Ne siirrettiin kesälle paremman sään vuoksi. Vuosikokousseuroja alettiin yleisemmin kutsua suviseuroiksi 1950-luvulla. Ennen ne pidettiin keskellä viikkoa, mutta vuoden 1964 jälkeen ne on pidetty viikonloppuisin. Ennen suviseuroihin tultiin kävellen tai hevosella. Myöhemmin junalla ja siksi suviseurat järjestettiin yleensä lähellä rautatietä. Joskus saatettiin tilata kokonainen juna seuravieraiden kuljetusta varten ja seuravieraille myönnettiin alennuslippuja. Suviseuroissa on keskusteltu ajankohtaisista asioista ja niissä on annettu julkilausumia erilaisista asioista kuten ehkäisystä, alkoholista ja televisiosta 1960-luvulla. 1900-luvulla julkilausumia on annettu vuosina 1994 ja 2002, viimeisin kannanilmaisu annettiin vuonna 2005 ja siinä ilmaistiin huoli Jumalan sanan väheksymisestä[14].
Lähialueiden kirkoissa jumalanpalveluksia on järjestetty vuodesta 1917 lähtien. 1960-luvulta lähtien myös suviseurateltassa.
Seurojen väkimäärä on kasvanut vuosien kuluessa ja yhä enemmän tulee vieraita myös ulkomailta. Vuonna 1991 Jämijärvellä nähtiin sellainenkin erikoisuus, että käytännössä ateistisen Neuvostoliiton lippu liehui lippurivissä. Suviseuroissa Nivalassa oli neljätoista lippua, joista uusimmat Kenian ja Togon. Liput kuvaavat maita, joissa SRK:lla on säännöllistä seuratoimintaa.
Vuonna 1914 Oulaisissa suviseurojen väkimäärä on ollut 8000 henkeä. Vuonna 1918 Lounaispuistossa Jyväskylässä oli 1000 vierasta omin eväin. Vuonna 1937 Jyväksylän Seminaarinmäellä oli 4000 seuravierasta. Vuonna 1958 Hippoksella väkimäärä oli noin 15 000 henkeä. Vuonna 1967 Jämsässä väkimäärä oli 30 000 seuravierasta. Vuonna 1987 Hankasalmella väkimäärä oli 65 000 henkeä.
Seurojen järjestäjät, seuraväki ja media tuntee joitakin seuroja erityisellä nimikkeellä. Tällaisia ovat mm. vuoden 1987 saviseurat Hankasalmella. Sama toistui vuonna 2002 Maaningalla. Vuoden 1954 suviseuroja Tampereella kutsutaan nokiseuroiksi, sillä läheisen tehtaan piipusta tuli nokea telttojen ja muiden rakennelmien päälle.
[muokkaa] Suviseurapaikkakunnat
Kesän 2006 Sotkamon suviseurat olivat järjestyksessä 98:nnet. Vuonna 2007 seurat pidetään Valkealassa, 2008 Ylivieskassa, 2009 Oripäässä ja vuonna 2010 Liperissä. Suviseurapaikkakunnat on jaettu alustavasti vuodelle 2025 asti, jolloin ne pidetään Ruukissa.
[muokkaa] Vuosittain
- 1910 Helsinki, 1911 Kokkola, 1912 Rovaniemi, 1913 Kajaani, 1914 Oulainen, 1915 -*, 1916 Oulu, 1917 Ii, 1918 Jyväskylä, 1919 Kemi
- 1920 Vaasa, 1921 Ylivieska, 1922 Viipuri, 1923 Kajaani, 1924 Oulu, 1925 Rovaniemi, 1926 Haapajärvi, 1927 Jyväskylä, 1928 Oulu, 1929 Tornio
- 1930 Kajaani, 1931 Rovaniemi, 1932 Iisalmi, 1933 Oulu, 1934 Oulu, 1935 Oulu, 1936 Rovaniemi, 1937 Jyväskylä, 1938 Kajaani, 1939 Kemi
- 1940 Oulu, 1941 -**, 1942 Oulu, 1943 Haapajärvi, 1944 -***, 1945 Nivala, 1946 Pori, 1947 Joensuu, 1948 Kuopio, 1949 Haapajärvi
- 1950 Ylivieska, 1951 Rovaniemi, 1952 Tornio, 1953 Iisalmi, 1954 Tampere, 1955 Kemi, 1956 Oulu, 1957 Kuopio, 1958 Jyväskylä, 1959 Helsinki
- 1960 Kajaani, 1961 Kuusamo, 1962 Raahe, 1963 Ylivieska, 1964 Joensuu, 1965 Rovaniemi, 1966 Oulu, 1967 Jämsä, 1968 Reisjärvi, 1969 Nivala
- 1970 Alajärvi, 1971 Ruukki, 1972 Pudasjärvi, 1973 Ranua, 1974 Hollola, 1975 Turku, 1976 Sievi, 1977 Haapajärvi, 1978 Kajaani, 1979 Rautiosaari
- 1980 Keminmaa, 1981 Perho, 1982 Oulunsalo, 1983 Kalajoki, 1984 Hollola, 1985 Kuusamo, 1986 Outokumpu, 1987 Hankasalmi, 1988 Nummela, 1989 Ranua
- 1990 Haapavesi, 1991 Jämijärvi, 1992 Iisalmi, 1993 Haukipudas, 1994 Tornio, 1995 Toholampi, 1996 Alajärvi, 1997 Rovaniemi, 1998 Pudasjärvi, 1999 Kokkola
- (*) Vuoden 1915 suviseurat Ruotsin Alakainuussa (Nederkalixissa) peruuntuivat tyfus-kulkutaudin vuoksi.
- (**) Vuonna 1941 suviseurojen piti olla Haapajärvellä, mutta jatkosodan takia ne jäivät pitämättä.
- (***) Vuoden 1944 suviseurat Nivalassa jäivät myös pitämättä jatkosodan takia virallisesti, mutta koska peruutusviesti ei tavoittanut kaikkia, paikalle saapui seuravieraita ja puhujia noin tuhat ja seurat pidettiin.
Vuoden 1936 suviseuroja siirrettiin myöhemmäksi 7. - 9. päiväksi eduskuntavaalien takia. Vuoden 1922 Viipurin suviseurat sekä vuoden 1951 suviseurat Rovaniemellä pidettiin ennen juhannusta. Maanantai tuli vakinaiseksi seurapäiväksi vuonna 1966.
[muokkaa] Ohjelma
Suviseurojen ohjelmana on seurapuheet eli saarnat, joita pidetään yhteensä noin 30. Suviseurat kestävät perjantaista maanantaihin, mutta osa seuravieraista saapuu paikalle jo keskiviikkona. Torstaina pidetään aattoseurat. Lauantaina on isossateltassa ehtoollinen, jolla käy 20 000 seuravierasta, ja sunnuntaina jumalanpalvelus. Jumalanpalveluksia pidetään myös lähialueiden kirkoissa. Suviseurojen yhteydessä pidetään myös SRK:n vuosikokous, puhujien ja seurakuntavanhinten kokous sekä kansainvälisyysilta ulkomaalaisille.
Valtaosa seuravieraista on lapsia ja nuoria. Ainoa erityisesti nuorille suunnattu ohjelma on lauantai-illan alustus. Seurat ovat myös lähetystapahtuma, joten puheet tulkataan viidelle kielelle sekä viittomakielelle. Lisäksi suviseuroissa toimii suviseuraradio, joka lähettää saarnoja ja ohjelmaa noin kolmen miljoonan suomalaisen kuuluville, sekä Internetin kautta kaikkialle maailmaan. Saarnojen välillä se tarjoaa toimitettua ohjelmaa lestadiolaisuudesta. Suviseura-alueella toimii myös lyhytkantoinen radiolähetin, jolta voi kuunnella saarnoja tulkattuna neljälle kielelle. Kahden vuoden suviseurasaarnat tallennetaan internetiin myöhemmin kuunneltavaksi. Yle Radio 1 radioi perinteisesti sunnuntaisin kello 13.00 tunnin ajan suviseuroista vuosittain kaksi saarnaa. Ylen valtakunnallinen radiointi on järjestetty vuoden 1939 Kemin suviseuroista lähtien. Lähetyksen ajankohtaa muutettiin vuonna 2006 ja nykyisin saarnat radioidaan kello 18.00.
[muokkaa] Muut järjestelyt
Alueena on yleensä laaja noin sadan hehtaarin peltoaukea. Keskellä suviseura-aluetta on keskusaukea, jolla sijaitsee apteekki, ensiapu, info, grilli, isoteltta, juhlaportti, kioski, pankki, posti, ruokala ja SRK:n kirjamyymälä. Keskusalueen ympärillä on majoitusalueet, joille majoittautuu suurin osa vieraista asuntoautoihin, -vaunuihin ja telttoihin. Suomalaisen elintason kohotessa telttojen määrä on vähentynyt asuntovaunujen ja autojen osuuden kasvaessa. Alueille on ripoteltu myymälöitä ja vessoja, sekä yksi suihkupiste. Alueen laitamilla on pysäköintialueita, jonne voi pysäköidä kulkuneuvon käydessään alueella ilman yöpymistä. Hetkellisesti suviseura-alueesta tulee Suomen 11. suurin kaupunki Porin jälkeen. [15] Suviseurojen väkimäärä lasketaan kertoimien avulla. Esimerkiksi autolla ja asuntoautolla on oma kertoimensa. SRK:n mukaan luotettava tulos kävijämääristä on tärkeää erityisesti huollon kannalta. Suviseuroista ei lasketa eri päivien kävijämääriä yhteen, vaan tulos on lauantailta, jolloin alueella on eniten ihmisiä.[16]
Saarnat kuuluvat isossateltassa, mutta myös muualla seurakentällä kaiutinjärjestelmän avulla. Kentälle on sijoitettu noin 200 kaiutinpylvästä. Ensimmäisen kerran kovaäänisiä on käytetty suviseuroissa Rovaniemellä vuonna 1931. Vuonna 1981 äänentoistoa parannettiin kehämenetelmällä päällekkäisen kaiun eliminoimiseksi. Suviseuroissa järjestetään kolme tiedotustilaisuutta tiedotusvälineille ajankohtaisista aiheista. Toimittajia varten on tiedotuskeskus. Tilaisuuden yhteydessä SRK julkaisee monesti uusia julkaisuja. Suviseuroista valmistetaan suviseurajulkaisu, jossa on koottuna seurapuheet ja tietoa SRK:n toiminnasta. Suviseuroista tehdään internetsivut. Sotkamon suviseuroista tehtiin myös wap-sivut.
Suviseuroja varten valmistetaan postin erikoisleima, jota saa vain suviseurojen ajan. Ensimmäisen kerran erikoisleima (nro 389) julkaistiin vuonna 1966 Oulussa. Suviseuroista on perinteisesti lähetetty tervehdyssähke arkkipiispalle, hiippakunnan piispalle, Suomen presidentille, maaherralle ja sisarjärjestöille Amerikkaan ja Ruotsiin.[17]
[muokkaa] Suviseurojen maamerkit
Suviseurojen näkyvimmät maamerkit ovat keskusalueella sijaitsevat isoteltta, juhlaportti ja lippurivi. Ennen kännyköiden yleistymistä ilmoitustaulu, jolle vieraat kiinnittivät tapaamistoiveitaan, oli useita metrejä pitkä ja hyvin näkyvä maamerkki.
Isoteltta on noin 100 m x 50 m kokoinen teltta, johon mahtuu 6 000 henkeä. Pohjapinta-ala on noin 2100 m2. Telttaa käytetään myös opistoseuroissa. Suviseuratelttaa pystyttää kerralla noin 100 hengen osasto, jota johtaa noin seitsemän ryhmänjohtajaa. Teltan pystyttämiseen menee aikaa noin kahdeksan tuntia. Teltan runko vaihdettiin vuonna 1960, koska 4000 hengen teltta oli rapistunut ja käynyt pieneksi. Kangas on hankittu vuonna 1981. Teltassa on yhdeksän mastoa. Teltta oli käytössä ensimmäistä kertaa Kajaanissa 1938. Puolustusvoimat lainasi sitä talvisodassa siirtoväen tavaroiden säilytyspaikaksi.
Juhlaportissa on kuvattu ja kirjoitettu seurojen tunnuslause, joka on jokin Raamatun jae. Portti on rakennettu ensimmäisen kerran 1949 Haapajärvelle, jossa tunnuslause oli "Sinä teit hyvin kun tulit".
Lippurivi on kasvanut 14 lippuun, kun aluksi vuonna 1932 Iisalmella oli käytössä Suomen lisäksi vain Ruotsin, Norjan ja Yhdysvaltain liput. Liput ovat ranskankielisessä aakkosjärjestyksessä. Vuonna 1991 Jämijärvellä liehui Neuvostoliiton lippu ainoan kerran. Kun Suomella on EU:n puheenjohtajuuskausi, lippurivissä on myös EU-lippu.
Radio- ja kaiutinmasto sijaitsee isonteltan vieressä. Itse masto on 24 metriä korkea, mutta ukkosenjohdatin mukaan laskettuna sen kokonaiskorkeus on 30 metriä. Masto on koottu neljästä kuuden metrin elementistä. Se välittää ääntä radiotaajuuksille kuuden lähetysantennin kautta. Mastossa on myös 20 suurta kaiutinta, joista ääni välitetään seurakentälle.
[muokkaa] Suviseurat Suomen ulkopuolella
Suomen lisäksi suviseurojen kaltaisia suuria seuroja järjestetään myös ulkomailla. Näitä seuroja järjestetään Pohjois-Amerikassa, Ruotsissa, Venäjällä ja Virossa. Kooltaan ne ovat Suomessa järjestettäviä seuroja pienempiä. Niiden sisältö on sama kuin Suomessakin, eli ne koostuvat saarnoista ja lauluista.
Ruotsissa Suviseurat pidetään yleensä toukokuussa. Niiden pitopaikka vaihtelee. Niitä on järjestetty Ruotsissa 21 vuoden ajan. Ensimmäiset Ruotsin suviseurat pidettiin vuonna 1985 Gagnefissa. Ne on pidetty kaksi kertaa Pohjois-Ruotsissa Kalixissa vuosina; 1988 ja 1992. Vuonna 2006 Ruotsin suviseurat pidettiin Haaparannassa.
Pohjois-Amerikassa kesäseurat järjestää Laestadian Lutheran Church. Ne järjestetään kesä- heinäkuun vaiheessa. Vierailijoiden määrät riippuvat pitopaikasta. Vuoden 2006 kesäseuroille Rockfordiin odotettiin 4 000- 4 500 vierasta.[18] Vieraita seuroihin tulee pääosassa Pohjois-Amerikasta. Seurat järjestetään usein kouluilla ja urheiluhalleissa.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Suviseurajulkaisuja, esimerkiksi:
- Toimittanut Matti Taskila (2002): Luonasi on elämän lähde: SRK:n suviseurat Maaningalla 2002. SRK. ISBN 951-843-030-6.
- Toimittanut Ari-Pekka Palola (2006): Suvi on läsnä - Suviseurojen historia. SRK. ISBN 951-843-077-2.
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Viralliset sivut
- Suviseurat Valkealassa 2007
- Suviseurat Sotkamossa 2006
- Suviseurat Perhossa 2005
- Suviseurat Nivalassa 2004
- Suviseurat Muhoksella 2003
- Arkistoituja suviseuraradion ohjelmia 2006
- Arkistoituja suviseuraradion ohjelmia 2005
- Arkistoitu alustus Perhon suviseuroissa 2005
- Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys, SRK
- (englanniksi)LLC:n kesäseurat 2006 Rockfordissa
[muokkaa] Lehtiartikkelit
- Apu - Vanhoillislestadiolaisten suviseuroissa
- Ilkka 2.7.2006 - Vanhoillislestadiolaisuus vireää E-P:llä
- Ilkka 2.7.2006 - Usko luo perusturvan elämälle
[muokkaa] Sekalaisia
[muokkaa] Lähteet
- Ari-Pekka Palola (2006): Suvi on läsnä. SRK. ISBN 951-843-077-2.
- Aimo Hautamäki, Suviseuroja 100 vuoden ajan 23.6.2006. Kajaanin rauhanyhdistys. Luettu 23. kesäkuuta 2006.
- SRK, Suviseurojen historiasta 2005. SRK. Luettu 23. kesäkuuta 2006.
- ↑ Aulis Zidbäck, Juhani Raattamaa - Pohjolan suurin maallikkosaarnaaja, Otava, 1941, sivu 189
- ↑ Aulis Zidbäck, Juhani Raattamaa - Pohjolan suurin maallikkosaarnaaja, Otava, 1941, sivu 190
- ↑ Aulis Zidbäck, Juhani Raattamaa - Pohjolan suurin maallikkosaarnaaja, Otava, 1941, sivu 189
- ↑ Aulis Zidbäck, Juhani Raattamaa - Pohjolan suurin maallikkosaarnaaja, Otava, 1941, sivu 190
- ↑ Seppo Lohi, Pohjolan kristillisyys, 1997, ISBN 951-8940-69-X, sivut 86-87
- ↑ Seppo Lohi, Pohjolan kristillisyys, 1997, ISBN 951-8940-69-X, sivu 81
- ↑ Seppo Lohi, Pohjolan kristillisyys, 1997, ISBN 951-8940-69-X, sivu 489
- ↑ Seppo Lohi, Pohjolan kristillisyys, 1997, ISBN 951-8940-69-X, sivu 489
- ↑ Aulis Zidbäck, Juhani Raattamaa - Pohjolan suurin maallikkosaarnaaja, Otava, 1941, sivu 191
- ↑ Aulis Zidbäck, Juhani Raattamaa - Pohjolan suurin maallikkosaarnaaja, Otava, 1941, sivu 217
- ↑ Aulis Zidbäck, Juhani Raattamaa - Pohjolan suurin maallikkosaarnaaja, Otava, 1941, sivu 237
- ↑ Aulis Zidbäck, Juhani Raattamaa - Pohjolan suurin maallikkosaarnaaja, Otava, 1941, sivut 236-237
- ↑ Ari-Pekka Palola, Suvi on läsnä - sata vuotta suuria seuroja, 2006, ISBN 951-843-077-2, sivu 9
- ↑ Oikea ja väärä. Vuoden 2005 julkilausuma, SRK.[1]
- ↑ www.kunnat.net, www.kunnat.net - Asukasluvut, asukastiheys 10.3.2004. www.kunnat.net. Luettu 17. heinäkuuta 2006.
- ↑ Heikki Rusama, Kesäjuhlien kävijämäärät huimassa nousussa? 23.8.2006. Kotimaa. Luettu 25. syyskuuta 2006.
- ↑ Päivämies 12.7.2006, sivu 12
- ↑ Roz Kohls, DC Laestadians to cohost summer service June 26, 2006. Herald Journal - Enterprise Dispatch. Luettu 31 tammikuuta, 2007.