Matemaattinen merkintä

Wikipedia

	Tämän artikkelin ulkoasu ja tyyli kaipaavat korjausta.
	Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Matemaattista merkintää käytetään ainakin matematiikassa, luonnontieteissä ja kirjanpidossa.

[muokkaa] Määritelmä

Matemaattinen merkintä on kirjoitusjärjestelmä (oikeastaan formaali kieli), jota käytetään tallentamaan matemaattisia käsitteitä. Merkintä käyttää symboleita tai symbolien yhdistelmiä, joille on niitä kehitettäessä pyritty asettamaan mahdollisimman täsmällinen ja käytännöllinen merkitys.

[muokkaa] Matemaattisen merkinnän historia

Uskotaan, että jonkinlainen matemaattinen merkintä kehittyi ensimmäisen kerran vähintään 50 tuhatta vuotta sitten esineitten laskemisen auttamiseen. Todennäköisesti vanhimmat laskemiseen liittyvät säilyneet tekstit ovat peräisin sumereilta.

Geometriaan liittyvä merkistö kehittyi yhtenäiseksi vasta 1600-luvulla analyyttisen geometrian myötä.

Lopullisesti matemaattinen merkintä asettui nykyiseen standardoituun muotoonsa vasta 1700- ja 1800-luvulla.

[muokkaa] Matemaattiset merkit

[muokkaa] Reaali- ja kompleksiluvut

Symboli	Vaihtoehto	Tarkoittaa	Esimerkki
=		Yhtä suuri. Yhdistää kaksi lauseketta samanarvoisiksi.	2+5+9 = 16
≠		Erisuuri. Ilmoittaa, että merkki tai numero on erisuuri kuin toinen.	X ≠ 6 tai 5 ≠ 6
< ja >		Pienempi kuin ja suurempi kuin. Terävän pään osoittama luku on pienempi.	3<7 ja 7>3 tai X>3 ja 3<X

[muokkaa] Aritmetiikka

[muokkaa] Peruslaskutoimitukset

Symboli	Luetaan	Tarkoittaa	Esimerkki
+	"2+2" Kaksi plus kaksi	Yhteenlasku - Muodostaa kahden luvun summan.	2+5+9=16
-	"2-2" Kaksi miinus kaksi	Vähennyslasku - Muodostaa kahden luvun erotuksen.	2-2=0
*	"2*2" Kaksi kertaa kaksi	Kertolasku - muodostaa kahden luvun tulon. Lyhenne toistuvalle yhteenlaskulle.	3*4=3+3+3+3=4+4+4=12
/	"2/5" Kaksi jaettuna viidellä	Jakolasku - muodostaa kahden luvun osamäärän. Nollalla ei voi jakaa. Jakolaskulle on paljon vaihtoehtoisia merkintöjä.	2/5=0,4

[muokkaa] Potenssit ja juuret

Symboli	Tarkoittaa	Luetaan
$x x$	Potenssilasku - Suurempaa merkkiä kutsutaan kantaluvuksi, ja sen yläindeksiä eksponentiksi. Merkintä tarkoittaa, että kantaluku kerrotaan itsellään niin monta kertaa kuin eksponentti määrää.	X X:änteen
$\sqrt[x]{x}$	Juuri - Esimerkiksi merkintä $\sqrt[2]{4}$ tarkoittaa lukua X, joka korotettuna toiseen potenssiin on neljä. Yleensä tämä tosin merkitään $\sqrt[]{4}$ , eli numeroa kaksi ei merkitä (kaikki muut luvut merkitään).	[ $\sqrt[]{x}$ - Neliöjuuri X ] [ $\sqrt[3]{x}$ - Kuutiojuuri X ]

[muokkaa] Muut

Symboli	Selitys
-	Negatiivinen etumerkki
... $\|$ ...	Jaollisuuden merkintä - Merkintä tarkoittaa, että vasemmalla puolen pystyviivaa oleva luku on jaollinen oikealla puolella olevalla,
$\sum$	Summan merkintä - Esim. $\sum_{i=m}^n x_i = x_m + x_{m+1} + x_{m+2} +\cdots+ x_{n-1} + x_n.$ Käytännössä lasketaan kaikki X:t $x m$ :n ja $x n$ :n väliltä. Pientä i-kirjainta kutsutaan summausindeksiksi.
$\prod$	Tulon merkintä - Esim. $\prod_{k=1}^na_k=a_1 a_2...a_n$ . Käytännössä kerrotaan keskenään kaikki a:t välillä $a 1 - a n$

[muokkaa] Geometria

Symboli	Tarkoittaa
... $\| \|$ ...	Suorat ... ja ... ovat samansuuntaiset
...°	"°"-merkki ilmoittaa kulman suuruutta, astemäärää.
π	"π" - Pii. Pii on luku, joka on yhtä suuri kuin ympyrän halkaisijan suhde kehään euklidisessa geometriassa. π≈3,14
$\angle$	Kulman merkki. Esimerkiksi kulma, jonka oikea sivu A ja vasen sivu B leikkaavat pisteessä C, on nimeltään $\angle$ ACB.
$\perp$	Suoran kulman merkki.

[muokkaa] Joukko-oppi

Symboli	Miten luetaan	Määritelmä
{a, b, c}	Joukko (, jonka alkiot ovat) a, b, c
$\|$		Alkioitten tulee täyttää molemmat pystyviivan eri puolilla olevat ehdot.
... = ...	... on sama kuin ...	Osoittaa, että merkin eri puolilla olevat joukot sisältävät samat alkiot.
... ≠ ...	... on eri kuin ...	Osoittaa, että merkin eri puolilla olevat joukot eivät ole samat.
$\in$ $\not\in$	$a \in A$ "alkio a kuuluu joukkoon A" $a \not\in A$ "alkio a ei kuulu joukkoon A"
$\subset$ $\subseteq$	$B \subset A$ "joukko B on joukon A osajoukko", ts. "jokainen B:n alkio on myös A:n alkio". Joskus merkitään $B \subseteq A$ . $B \subset A$ "joukko B on joukon A (aito) osajoukko", ts. "jokainen B:n alkio on myös A:n alkio (mutta B ≠ A)".	$B \subset A$ , kun kaikilla $b \in B$ pätee $b \in A$ , ts. $\forall b \in B: b \in B \Rightarrow b \in A$
$\subset$ $\subseteq$	$B \subset A$ "joukko B on joukon A osajoukko", ts. "jokainen B:n alkio on myös A:n alkio". Joskus merkitään $B \subseteq A$ . $B \subset A$ "joukko B on joukon A (aito) osajoukko", ts. "jokainen B:n alkio on myös A:n alkio (mutta B ≠ A)".	$B \subset A$ , kun kaikilla $b \in B$ pätee $b \in A$ , ts. $\forall b \in B: b \in B \Rightarrow b \in A$
$\cap$	$A \cap B$ "A leikkaus B"	$A \cap B$ = $\{x \in E \| x \in A\ \wedge x \in B\}$ = {Joukkojen A ja B yhteiset alkiot}
\	A \ B "A miinus B". Merkitään joskus myös merkillä "-".	A \ B = $\{x \in E \| x \in A \wedge x \not\in B\}$ = {Kaikki ne alkiot, jotka kuuluvat joukkoon A mutta eivät kuulu joukkoon B (ks. joukkoerotus)}
$Δ$		$A \Delta B = (A-B)\cup(B-A)$ = {Kaikkien niiden alkioiden joukko, jotka kuuluvat joko joukkoon A tai joukkoon B, mutta eivät kuulu molempiin.}
A^c	A^c "A:n komplementti"	A^c = $\{x \in E \| x \not\in A\}$ = {Kaikki ne alkiot, jotka eivät kuulu joukkoon A}
$\mathcal{P}(A)$	$\mathcal{P}(A)$ "A:n potenssijoukko"	$\mathcal{P}(A)$ = {Kaikki A:n osajoukot}
$card(X)$	X:n kardinaali	X:n sisältämien alkioiden lukumäärä

[muokkaa] Lukujoukot

"N" - Luonnollisten lukujen joukko.
"Z" - Kokonaislukujen joukko.
"Q" - Rationaalilukujen joukko.
"R" - Reaalilukujen joukko.
"C" - Kompleksilukujen joukko.

[muokkaa] <<

Merkintää "<<" tai ">>" käytetään merkitsemään lauseke paljon suuremmaksi kuin toinen lauseke. Tämä on epämääräinen määritelmä, ja yleensä käytetäänkin merkkejä "<" ja ">", ellei ole välttämätöntä korostaa, että lauseke on "paljon" suurempi kuin toinen. Merkinnän terävä pää osoittaa aina pienempää ja avonainen suurempaa suuretta päin. Esimerkiksi 0,1<<1000.

[muokkaa] ≤ tai ≥

Pienempi/suurempi tai yhtä suuri kuin -merkki on reaalilukujen kaksipaikkainen relaatio, jota käytetään reaalilukujen vertailuun. Se on muuten kuin suurempi kuin -relaatio, mutta se on myös järjestysrelaatio.

Esimerkki käytöstä: $2 \geq 1$ , koska $2-1 \in \mathbb{N}_0$ (N_0).

Formaali määritelmä:

Olkoon $\geq$ relaatio joukossa $\mathbb{N}_0$ , toisin sanoen $\geq \subset \mathbb{N}_0 \times \mathbb{N}_0$ .

Määritellään relaatio seuraavasti.

$m, n \in \mathbb{N}$ : $(\left(m,n)\in \, \geq \right)$ $\Leftrightarrow$ $(\left(m - n) \in \mathbb{N}_0 \right)$ .

Siis sanallisesti: Luku m on suurempi tai yhtä suuri kuin n, jos ja vain jos erotus m - n kuuluu positiivisten kokonaislukujen joukkoon.

Määritelmä voidaan siirtää suoraan reaaliluvuille, mutta ei esimerkiksi kompleksiluvuille.

[muokkaa] +

Yhteenlaskumerkki (sekä erillinen unioni (engl. disjoint union) (?) -merkki)

[muokkaa] −

Vähennyslaskumerkki, negatiivinen etumerkki, joukkoerotusmerkki

[muokkaa] x

Kertomerkki sekä karteesinen tulo -merkki; (engl. cross product)

[muokkaa] ·

Kertomerkki (pistetulon)

[muokkaa] ÷ tai /

Jakomerkki sekä murtomerkki

[muokkaa] ±

Plus- miinusmerkki

[muokkaa] √

Neliöjuurimerkki sekä kompleksineliöjuurimerkki

[muokkaa] |x|

Itseisarvon merkintä sekä Euklidisen etäisyyden merkintä

[muokkaa] a|b

Jaollisuuden merkintä

[muokkaa] a!

Kertoman merkintä

[muokkaa] T

Transpoosin merkintä.

Lineaarialgebrassa matriisin transpoosi on matriisi, joka saadaan kun alkuperäisen matriisin rivit muutetaan sarakkeiksi ja päinvastoin.

Esimerkiksi:

$\begin{bmatrix} 1 & 2 \\ 3 & 4 \end{bmatrix}^{\mathrm{T}} \!\! \;\! = \, \begin{bmatrix} 1 & 3 \\ 2 & 4 \end{bmatrix}\quad\quad \mbox{ja}\quad\quad \begin{bmatrix} 1 & 2 \\ 3 & 4 \\ 5 & 6 \end{bmatrix}^{\mathrm{T}} \!\! \;\! = \, \begin{bmatrix} 1 & 3 & 5\\ 2 & 4 & 6 \end{bmatrix} \;$

[muokkaa] ~

Todennäköisyyden jakauman merkintä

[muokkaa] ¬ tai ˜

Materiaaliyhtenäisyyden merkintä (?) (engl. material equivalency)

[muokkaa] ≡

Toisen nimityksen merkintä (?) (engl. definition)

[muokkaa] {a,b}

Joukon sisältämien alkioiden merkintä

[muokkaa] {|}

Alkioehto (?) (engl. set-builder notation)

[muokkaa] {}

Tyhjän joukon merkintä

[muokkaa] U

Unionin merkintä

[muokkaa] ∩

Leikkauksen merkintä

[muokkaa] Δ

(engl. symmetric difference)

[muokkaa] - tai \

Joukkoerotuksen merkintä

[muokkaa] ( )

Sulkumerkit

[muokkaa] f(X→Y)

Funktionuoli (?) (engl. function arrow)

[muokkaa] o

Yhdistetyn funktion merkintä

[muokkaa] N

Luonnollisten lukujen merkintä

[muokkaa] Z

Kokonaislukujen merkintä

[muokkaa] Q

Rationaalilukujen merkintä

[muokkaa] R

Reaalilukujen merkintä

[muokkaa] C

Kompleksilukujen merkintä

[muokkaa] K

Reaali- tai kompleksiluvun merkintä

[muokkaa] ∞

Äärettömyyden merkintä

[muokkaa] ||…||

(engl. norm) (Pituus origosta)

[muokkaa] ∑

Lukujonon summan merkintä

[muokkaa] ∏

Lukujonon karteesisen tulon merkintä

[muokkaa] ′ (derivaatta)

Derivaatan merkintä

[muokkaa] ∫ (integraalifunktio)

Integraalifunktion merkintä

[muokkaa] ∂

Osittaisderivaatan merkintä (sekä engl. boundary (topologia))

[muokkaa] ||

Yhdensuuntaisuuden merkintä

[muokkaa] /

(engl. quotient group); (engl. quotient set)

[muokkaa] ≈

Likiarvon merkintä sekä isomorfismin merkintä´

[muokkaa] ~

Saman suuruusluokan merkintä sekä karkean likiarvon merkintä

[muokkaa] Lista puuttuvista merkinnöistä

(engl. equal by definition)
(engl. equal by definition)
|Konvoluution merkintä
(engl. tensor product)
Sisätuloavaruuden merkintä|
Normaalin aliryhmän merkintä|
(engl. inference)|(engl. entailment)|
Kohtisuoran merkintä (sekä engl. bottom element)|
Gradientin merkintä|(engl. Definite integral)|
(engl. coproduct)|Lukujonon tulon merkintä
Yläjoukon merkintä (?) (engl. superset)|
Sisällyttävä tai -merkki|
Alajoukon merkintä (?) (engl. subset)|
A on joukon B alkio -merkintä|
A ei ole joukon B alkio -merkintä
(engl. Congruence relation)|
(engl. uniqueness quantification)|
(engl. existential quantification)|
(engl. universal quantification)
Suoran summan merkintä
Materiaaliehdon merkintä (?) (engl. material condition)
Suoraan verrannollinen -merkki
Yhdenmukaisuuden merkintä (Huom! Yhdenlaisuutta on monenlaista, tämä on yleinen merkintä)

[muokkaa] Aiheesta muualla

Englanti-suomi sanakirja matematiikan käsitteille

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org../../../m/a/t/Matemaattinen_merkint%C3%A4.html

Luokat: Muodon korjausta kaipaavat sivut | Matematiikka

Matemaattinen merkintä

Wikipedia

Sisällysluettelo

[muokkaa] Määritelmä

[muokkaa] Matemaattisen merkinnän historia

[muokkaa] Matemaattiset merkit

[muokkaa] Reaali- ja kompleksiluvut

[muokkaa] Aritmetiikka

[muokkaa] Peruslaskutoimitukset

[muokkaa] Potenssit ja juuret

[muokkaa] Muut

[muokkaa] Geometria

[muokkaa] Joukko-oppi

[muokkaa] Lukujoukot

[muokkaa] <<

[muokkaa] ≤ tai ≥

[muokkaa] +

[muokkaa] −

[muokkaa] x

[muokkaa] ·

[muokkaa] ÷ tai /

[muokkaa] ±

[muokkaa] √

[muokkaa] |x|

[muokkaa] a|b

[muokkaa] a!

[muokkaa] T

[muokkaa] ~

[muokkaa] ¬ tai ˜

[muokkaa] ≡

[muokkaa] {a,b}

[muokkaa] {|}

[muokkaa] {}

[muokkaa] U

[muokkaa] ∩

[muokkaa] Δ

[muokkaa] - tai \

[muokkaa] ( )

[muokkaa] f(X→Y)

[muokkaa] o

[muokkaa] N

[muokkaa] Z

[muokkaa] Q

[muokkaa] R

[muokkaa] C

[muokkaa] K

[muokkaa] ∞

[muokkaa] ||…||

[muokkaa] ∑

[muokkaa] ∏

[muokkaa] ′ (derivaatta)

[muokkaa] ∫ (integraalifunktio)

[muokkaa] ∂

[muokkaa] ||

[muokkaa] /

[muokkaa] ≈

[muokkaa] ~

[muokkaa] Lista puuttuvista merkinnöistä

[muokkaa] Aiheesta muualla

Views

Valikko

Haku

Muilla kielillä