Vironniemi
Wikipedia
|
|||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Kaupunginosa nro | 101 | ||
| Suurpiiri | Eteläinen suurpiiri | ||
| Pinta-ala | 2,07 km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 11 242 (1.1.2005) | ||
| - Väestötiheys | 5 431 (1.1.2005)/km² | ||
| Postinumerot | 00100, 00160, 00170 | ||
| Osa-alueet | Kluuvi, Kruununhaka, Katajanokka | ||
| Lähialueet | Kaartinkaupunki, Kamppi, Etu-Töölö, Siltasaari, Sörnäinen | ||
Vironniemi (ruots. Estnäs) on Helsingin kantakaupungin ydinosa ja samalla Suomen hallinnollisen ja taloudellisen päätöksenteon keskus sekä valtion pääkirkkojen sijaintipaikka. Vironniemellä sijaitsevat Presidentinlinna, Valtioneuvoston linna, Senaatintori, Tuomiokirkko, Uspenskin katedraali ja Suomen pankki.
Muita merkittäviä kohteita alueella ovat esimerkiksi Helsingin yliopiston päärakennus, Helsingin kaupungintalo, Helsingin rautatieasema ja Postitalo. Usealla pankilla ja suuryrityksellä on pääkonttori Vironniemellä, samoin sieltä löytyvät Sokoksen ja Stockmannin tavaratalot ja maan suurimman päivälehden Helsingin Sanomien Sanomatalo. Kulttuurielämän ytimestä osa toimii täällä: Kansalliskirjasto (Helsingin yliopiston kirjasto), Kansallisteatteri, Ateneum ja Kiasma. Uusi Musiikkitalo on nousemassa alueelle.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Nykyisen Helsingin keskustan synty juontuu vuoteen 1640. Tuolloin kaupungin keskus siirrettiin Vironiemelle syntypaikastaan Vantaanjoen suusta, nykyisen Vanhakaupungin kaupunginosan maisemista.
Kaupunki kasvoi ja kehittyi. Se näkyy yhä: vanhat, 1700- ja 1800-luvulta peräisin olevat talot muodostavat noin neljänneksen alueen nykyisestä rakennuskannasta. Vielä 1850-luvulle saakka kaupungin rakentaminen keskittyi lähinnä Vironiemen alueelle ja sen eteläpuolelle.
[muokkaa] Vironniemen kaupunginosat ja naapurit
Vironniemen peruspiiri jakaantuu kolmeen hallinnolliseen osa-alueeseen (kaupunginosaan): Kruununhaka, Kluuvi ja Katajanokka.
Naapurikaupungiosia ovat eteläpuolella sijaitsevan Ullanlinnan peruspiiriin kuuluva Kaartinkaupunki. Lännessä Vironniemeä sivuavat Kampinmalmin peruspiirin osa-alueet Kamppi ja Etu-Töölö. Pohjoispuolella vieressä ovat Kallion peruspiirin Siltasaari Pitkänsillan toisella puolella ja Sörnäinen edellistä itäisemmän Hakaniemen sillan takana.
[muokkaa] Työpaikka ja koti tuhansille
Vironniemi on erittäin merkittävä työllistäjä (35040 työpaikkaa, 31.12.2003) ja samalla 11242 kaupunkilaisen koti (2005 alun tilanne). Yli 80% alueen asuntokannasta on rakennettu ennen vuotta 1960, ja runsas 10% 1980-luvulla,[1] kun asuntotuotantoa ohjattiin Katajanokalle.
Alueen asukkaiden koulutustaso on peruspiireistä kaupungin korkein - korkeakoulututkinto löytyy 36,4 prosentilla alueen asukkaista.[1] Ruotsinkielisiä alueen asukkaista on 10,6% (1.1.2005), mikä on selvästi korkeampi osuus kuin kaupungissa keskimäärin. Työttömyysaste on varsin alhainen ja tulotaso tavanomaista korkeampi.
Liikenneyhteydet ovat erinomaiset. Vironiemelle tai sen kautta kulkee lukuisia raitiotie-, linja-auto-, juna- ja lauttareittejä. Metron kaksi asemaa - Rautatientorin metroasema ja Kaisaniemen metroasema - sijaitsevat alueella. Liikenneväylät - kadut, ratapiha ja laiturialueet - ovat kuitenkin vallanneet noin 45% kantakaupungin ytimen maapinta-alasta.
[muokkaa] Lähteitä
