Belgorodin alue
Wikipedia
Belgorodin alue (ven. Белгоро́дская о́бласть, Belgorodskaja oblast) on hallinnollinen alue Lounais-Venäjällä. Se rajoittuu pohjoisessa Kurskin alueeseen, idässä Voronežin alueeseen sekä etelässä ja lännessä Ukrainaan.
| Belgorodin alue Белгоро́дская о́бласть1 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
 |
|||||
| Pääkaupunki | Belgorod 50°37′ N 36°35′E |
||||
| Suurin kaupunki | Belgorod (450 000 2004) | ||||
| Kuvernööri | |||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
27 100 km² % |
||||
| Väkiluku (2002) – yhteensä – väestötiheys |
1 511 620 55,8 / km² |
||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+3 UTC+4 |
||||
| Perustettu | |||||
| Kotisivu | |||||
| 1venäjänkielinen nimi | |||||
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Belgorodin alue sijaitsee Keski-Venäjän ylängön lounaisosassa. Alueen joista merkittävimmät ovat alueen länsiosasta alkunsa saava Donets sekä Oskol.
[muokkaa] Väestö
Alueen asukasluku on 1 489 000 (1999) ja väentiheys 55 as./km². Suurimmat kaupungit ovat Belgorod (336 900 as. v. 1999) ja Staryi Oskol (211 200 as. v. 1999).
[muokkaa] Hallinto
Belgoradin alue on yksi Venäjän federaation alue (subjekti). Se on jaettu hallinnollisesti 21 piiriin ja 9 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnosta vastaavat Aluehallinnon päämies ja Alueduuma.
[muokkaa] Talous
Belgorodin alueella on kaivos-, koneenrakennus-, metalli-, kemian-, rakennusaine- ja elintarviketeollisuutta. Kaivosteolliisuus tuottaa pääasiassa rautamalmia. Maanviljelys tuottaa viljaa, sokerijuurikasta, auringonkukan siemeniä ja eteerisiä öljykasveja. Lisäksi on karjataloutta.
[muokkaa] Historia
Toisessa maailmansodassa Belgorodin alue oli Saksan miehittämä 1941-43.
