Brjanskin alue

Wikipedia

Brjanskin alue (ven. Бря́нская о́бласть, Brjanskaja oblast) on hallinnollinen alue Lounais-Venäjällä. Se rajoittuu luoteessa Smolenskin alueeseen, koillisessa Kalugan alueeseen, idässä Orelin alueeseen, kaakossa Kurskin alueeseen, etelässä Ukrainaan ja lännessä Valko-Venäjään.

Brjanskin alue
Бря́нская о́бласть¹


lippu	vaakuna

Brjanskin alueen sijainti Venäjän federaation kartalla

Pääkaupunki

Brjansk
53°16′ N 34°25′E

Suurin kaupunki

Brjansk (428 100 2004)

Kuvernööri

Nikolai Denin

Pinta-ala
– yhteensä
– vettä

34 900 km²
%

Väkiluku (2002)
– yhteensä
– väestötiheys

1 378 941
39,5 / km²

Aikavyöhyke
– kesäaika

UTC+3
UTC+4

Perustettu

Kotisivu

www.bryanskobl.ru/indexe.html

¹venäjänkielinen nimi

[muokkaa] Maantiede

Brjanskin alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangolla. Alueen itä- ja pohjoisosat kuuluvat Keski-Venäjän ylänköön. Alueen merkittävin joki on Dnepriin laskeva Desna.

[muokkaa] Väestö

Brjanksin alueen asukasluku on 1 451 000 (1999) ja väentiheys 41,6 as./km².

[muokkaa] Kaupungit (1.1.2004)

Brjansk (Брянск) - 428 100
Klintsy (Клинцы) - 66 500
Nowozybkov (Новозыбков) - 42 800
Djatkovo (Дятьково) - 33 400
Unetša (Унеча) - 28 700
Karatšew (Карачев) - 20 000
Žukovka (Жуковка) - 19 400
Seltso (Сельцо) - 18 900
Starodub (Стародуб) - 18 500
Potšep (Почеп) - 17 100
Trubtševsk (Трубчевск) - 16 300
Fokino (Фокино) - 15 400
Suraž (Сураж) - 12 000
Mglin (Мглин) - 8 200
Sevsk (Севск) - 7 600
Zlynka (Злынка) - 5 400

[muokkaa] Hallinto

Brjanskin alue on yksi Venäjän federaation alue (subjekti). Se jakautuu hallinnollisesti 27 hallintopiiriin ja 16 kaupunkialueeseen. Alueen pääkaupunki on Brjansk. Paikallishallinnosta vastaavat aluehallinnon päämies ja alueduuma.

[muokkaa] Talous

Alueella on metalli-, rakennusaine-, elintarvike- ja puusepänteollisuutta sekä koneenrakennusta ja kevyttä teollisuutta. Maataloudessa on keskitytty viljan ja vihannesten viljelyyn sekä karjanhoitoon.

Alueella on tiheä rautatieverkko, jonka keskuksena on Brjansk.

[muokkaa] Historia

Brjanskin kaupunki mainitaan ensi kerran 1146. Brjanskin alueesta tuli itsenäinen ruhtinaskunta 1200-luvun lopulla. Se liitettiin 1500-luvulla Liettuaan ja 1600-luvulla Venäjään. Toisessa maailmansodassa alue oli Saksan miehittämä 1941-43.

Venäjän federaation subjektit

Tasavallat	Adygeia \| Altai \| Baškortostan \| Burjatia \| Dagestan \| Hakassia \| Ingušia \| Kabardi-Balkaria \| Kalmukia \| Karatšai-Tšerkessia \| Karjala \| Komi \| Mari \| Mordva \| Pohjois-Ossetia-Alania \| Saha \| Tatarstan \| Tšetšenia \| Tšuvassia \| Tuva \| Udmurtia
Aluepiirit	Altai \| Habarovsk \| Krasnodar \| Krasnojarsk \| Perm \| Primorje \| Stavropol
Alueet	Amur \| Arkangeli \| Astrahan \| Belgorod \| Brjansk \| Irkutsk² \| Ivanovo \| Jaroslavl \| Kaliningrad \| Kaluga \| Kamtšatka¹ \| Kemerovo \| Kirov \| Kostroma \| Kurgan \| Kursk \| Leningrad \| Lipetsk \| Magadan \| Moskova \| Murmansk \| Nižni Novgorod \| Novgorod \| Novosibirsk \| Omsk \| Orenburg \| Orel \| Penza \| Pihkova \| Rjazan \| Rostov \| Sahalin \| Samara \| Saratov \| Smolensk \| Sverdlovsk \| Tambov \| Tjumen \| Tomsk \| Tšeljabinsk \| Tšita \| Tula \| Tver \| Uljanovsk \| Vladimir \| Volgograd \| Vologda \| Voronež
Liittovaltion kaupungit	Moskova \| Pietari
Autonominen alue	Juutalaisten autonominen alue
Autonomiset piirikunnat	Agin-Burjatia \| Hanti-Mansia \| Jamalin Nenetsia \| Korjakia¹ \| Nenetsia \| Tšukotka \| Ust-Ordan Burjatia²

1. 1. heinäkuuta 2007 Kamtšatkan alue ja Korjakian autonominen piirikunta yhdistetään Kamtšatkan aluepiiriksi.
2. 1. tammikuuta 2008 Ust-Ordan Burjatian autonominen piirikunta liitetään Irkutskin alueeseen.

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org../../../b/r/j/Brjanskin_alue.html

Luokka: Brjanskin alue