Tverin alue
Wikipedia
Тверска́я о́бласть Tverskaja oblast1 |
|||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
Pääkaupunki | Tver 56°52′″N, 35°55′″E |
||||
Suurin kaupunki (2002) | Tver (408 903) | ||||
Kuvernööri | Dmitri Zelenin | ||||
Pinta-ala – yhteensä – vettä |
84 586 km² |
||||
Väkiluku (2002) – yhteensä – väestötiheys |
1 471 459 17,40 / km² |
||||
Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+3 UTC+4 |
||||
Rekisterikilven numerot | {{{rekisterikilven numerot}}} | ||||
Perustettu | 29. tammikuuta 1935 | ||||
Kotisivu | http://region.tver.ru/ | ||||
1 Translitteroituna |
Tverin alue (ven. Тверска́я о́бласть, Tverskaja oblast) on hallinnollinen alue Venäjän federaatiossa Itä-Euroopassa Moskovan luoteispuolella. Se rajoittuu pohjoisessa Novgorodin ja Vologdan alueisiin, idässä Jaroslavin alueeseen, kaakossa Vladimirin ja Moskovan alueisiin, etelässä Smolenskin alueeseen sekä lännessä Pihkovan alueeseen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Tverin alueen itäosa kuuluu Itä-Euroopan tasankoon ja länsiosa Valdain ylänköön. Tverin alueelta saavat alkunsa Kaspianmereen laskeva Volga ja Itämereen laskeva Väinäjoki. Alueella on kaikkiaan 500 järveä, joista suurin on Seliger. Alueen pinta-alasta noin 35 % on metsää.
[muokkaa] Väestö
Tverin alueen asukasluku on 1 614 000 (1999) ja väentiheys 19,2 as./km². Suurin kaupunki on Tver (451 900 as. v. 1999). Suurin osa väestöstä on venäläisiä, mutta alueella asuu myös Tverin karjalaisia, joita oli 1,4 % väestöstä vuonna 1989.
[muokkaa] Hallinto
Tverin alue on jaettu hallinnollisesti 36 piiriin ja 23 kaupunkialueeseen. Aluehallinnon johdossa on Kuvernööri ja Lakiasäätävä kokous.
[muokkaa] Talous
Alueella on koneenrakennus-, kemian-, puunjalostus-, kirjapaino-, lasi-, posliini- ja kevyttä teollisuutta. Maataloudessa viljellään pellavaa, perunaa ja vihanneksia sekä kasvatetaan karjaa.
[muokkaa] Historia
Tverin kaupunki perustettiin vuonna 1135. Tver oli itsenäinen ruhtinaskunta vuoteen 1485 asti, jolloin se liitettiin Moskovan Venäjään. Alueelle muutti 1600-luvulla Itä-Suomesta karjalaista väestöä, joka oli paennut Ruotsin ankaraa verotusta ja luterilaistamista.