Sahalinin alue
Wikipedia
| Сахали́нская о́бласть Sahalinskaja oblast1 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
 |
|||||
| Pääkaupunki | Južno-Sahalinsk 46°58′N 142°44′E |
||||
| Suurin kaupunki (2002) | Južno-Sahalinsk (175 085) | ||||
| Kuvernööri | Ivan Malahov | ||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
87 100 km² |
||||
| Väkiluku (2002) – yhteensä – väestötiheys |
546 695 6,28 / km² |
||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+10, UTC+11 UTC+11, UTC+12 |
||||
| Rekisterikilven numerot | {{{rekisterikilven numerot}}} | ||||
| Perustettu | |||||
| Kotisivu | www.adm.sakhalin.ru | ||||
| 1 Translitteroituna |
|||||
Sahalinin alue (ven. Сахали́нская о́бласть, Sahalinskaja oblast) on Sahalinin saaren ja Kuriilit käsittävä hallinnollinen alue Venäjän Kaukoidässä Aasiassa. Se rajoittuu pohjoisessa ja idässä Ohotanmereen sekä lännessä Japaninmereen. Mantereesta sen erottaa Tatariansalmi ja Japanista La Pérousen salmi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Sahalinin alue käsittää Sahalinin saaren ja Kuriilien saaret. Japani katsoo viimemainituista Iturupin, Shikotanin, Kunashirin ja Habomai-saarten muodostavan itselleen kuuluvat ns. Pohjoiset Territoriot (Hoppō).
[muokkaa] Väestö
Sahalinin alueen asukasluku on laskussa. Vuonna 1999 alueen asukasluku oli 609 000, mutta vuonna 2002 enää 546 695. Alueen suurin kaupunki on Južno-Sahalinsk (176 900 as.). Enemmistö asukkaista on nykyisin venäläisiä. Suurin osa alueen japanilaisesta väestöstä evakuoitiin Japaniin Neuvostoliiton vallatessa saaren eteläosan. Vuonna 2002 oli väestöstä venäläisiä 84,3 % (460 778), korealaisia 5,41 % (29 592) ja ukrainalaisia 4,0 % (21 831). Loput 6,29 % koostuu 125 etnisestä ryhmästä (muun muassa giljakeista, ainuista).
[muokkaa] Hallinto
Sahalinin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Južno-Sahalinsk (nimenä vuoteen 1905 asti Vladimirovka ja 1905-1946 Tojohara). Alue on jaettu hallinnollisesti 17 piiriin ja 9 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnon johdossa ovat kuvernööri ja alueduuma.
[muokkaa] Talous
Kalastus ja kalanjalostusteollisuus on yksi tärkeimmistä elinkeinoista. Alueelta saadaan öljyä, maakaasua ja kivihiiltä. Muita tärkeitä teollisuudenaloja ovat metsä-, puunjalostus-, paperi- ja selluloosateollisuus. Maatalous on keskittynyt karja- ja porotalouteen sekä vihannesten viljelyyn. Lisäksi on turkistarhausta.
Saaren pohjoispäästä eteläpäähän johtaa rautatie. Lisäksi on useita lentokenttiä. Tärkeimmät satamat ovat Holmsk, Korsakov ja Aleksandrovsk-Sahalinskij.
[muokkaa] Historia
Sahalin kuului alkujaan Kiinalle. Siitä tuli 1855 Venäjän ja Japanin yhteisesti hallitsema alue. Vuonna 1905 saari jaettiin kahtia siten että Japani sai eteläosan ja Venäjä pohjoisosan. Toisen maailmansodan jälkeen saari siirtyi kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle. Voimakas maanjäristys 1995.
