Agin-Burjatia
Wikipedia
| Агын Буряадай автономито округ1 Аги́нский Буря́тский автоно́мный о́круг2 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
|
|
|||||
| Hallintokeskus | Aginskoje (9 300 as.) |
||||
| Kuvernööri | |||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
19 312,3 km² % |
||||
| Väkiluku (2002) – yhteensä – väestötiheys |
72 213 3,8 / km² |
||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+9 UTC+10 |
||||
| Perustettu | 1937 | ||||
| Kotisivu | |||||
| 1burjaatiksi - Agyn Burjaadaj avtonomito okrug 2venäjäksi - Aginski Burjatski avtonomnyi okrug |
|||||
Agin-Burjatian autonominen piirikunta (myös Agan-Burjatia, burjaatiksi Агын Буряадай автономито округ, Agyn Burjaadaj avtonomito okrug, ven. Агинский Бурятский автономный округ, Aginski Burjatski avtonomnyi okrug) on autonominen piirikunta Itä-Siperian eteläosassa Venäjällä lähellä Burjatian ja Mongolian rajoja. Piirikunta on Tšitan alueen ympäröimä ja myös sen osa. Mutta Agin-Burjatia on myös suoraan yksi Venäjän federaation subjekteista (alueista). Vesistöistä mainittakoon Onon-joki.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Väestö
Vuonna 2002 oli väestöstä burjaatteja on 62,5 %, venäläisiä 35,1 %, tataareja 0,5 % ja muita 1,9 % (koostuu 51 etnisestä ryhmästä). Burjaattien suhteellinen osuus piirikunnan väestöstä on lisääntynyt, sillä vuonna 1989 väestöstä oli burjaatteja on 54,9 % ja venäläisiä 40,8 %. Tähän vaikuttavat venäläisten poismuutto alueelta sekä burjaattien suurempi syntyvyys venäläisiin verrattuna. Virallisia kieliä ovat burjaatti ja venäjä. Väentiheys on 3,8 as./km².
[muokkaa] Talous
Alueella harjoitetaan metsä-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuutta sekä värimetallurgiaa. Maataloudessa porotalous on tärkein elinkeino. Lisäksi kasvatetaan turkiseläimiä sekä liha- ja maitokarjaa sekä viljellään vehnää, kauraa, ohraa ja rehuviljaa.
[muokkaa] Hallinto
Piirikunnassa ei ole kaupunkeja ja hallinnollisena keskuksena on Aginskoje (9 300 as.), joka on kaupunkityyppinen taajama. Kaikkiaan piirikunnassa on 4 taajamaa ja 3 piiriä (район). Piirikuntaa johtavat hallinnon päämies ja duuma-parlamentti.
Piirit ovat
- Aginski (Агинский)
- Duldurginski (Дульдургинский)
- Mogoituiski (Могойтуйский).
[muokkaa] Historia
Piirikunnan vanhimpia asukkaita ovat burjaatit, ja alueen historia liittyy läheisesti Burjatian tasavallan historiaan aina vuoteen 1937, jolloin burjaattien asuinalueet jaettiin useaan hallintoyksikköön. Piirikunta kuului Neuvostoliiton aikana Tšitan alueeseen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen se säilyi edelleen osana Tšitan aluetta, mutta siitä tuli myös suoraan Venäjän federaation alainen subjekti (alue), jollainen myös Tšitan alue on.
