Samaran alue

Wikipedia

Сама́рская о́бласть
Samarskaja oblast¹


lippu	vaakuna

Samaran alueen sijainti Venäjän federaation kartalla

Pääkaupunki

Samara
53°14′N 50°10′E

Suurin kaupunki (2002)

Samara (1 157 880)

Kuvernööri

Konstantin Titov

Pinta-ala
– yhteensä
– vettä

53 600 km²

Väkiluku (2002)
– yhteensä
– väestötiheys

3 239 737
60,44 / km²

Aikavyöhyke
– kesäaika

UTC+4
UTC+5

Rekisterikilven numerot

{{{rekisterikilven numerot}}}

Perustettu

14. maaliskuuta 1928

Kotisivu

www.adm.samara.ru/en/

¹ Translitteroituna

Samaran alue (ven. Сама́рская о́бласть, Samarskaja oblast) on hallinnollinen alue Venäjällä Volgan mutkan eteläpuolella Itä-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Tatarstaniin, idässä Orenburgin alueeseen, etelässä Kazakstaniin, lounaassa Saratovin alueeseen ja lännessä Uljanovskin alueeseen. Alueen pinta-ala on 53 600 km².

[muokkaa] Maantiede

Samaran alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangon kaakkoisosassa. Alueen länsiosan kautta virtaa Volga ja siellä sijaitsee myös Samaran tekojärvi.

[muokkaa] Väestö

Samaran alueen asukasluku on 3 305 000 (1999) ja väentiheys on 61,7 as./km². Suurimmat kaupungit ovat Samara (1 170 800 as.), Toljatti (719 100 as.), Syzran (187 000 as.), Novokuibyševsk (115 900 as.) ja Tšapajevsk (83 500 as).

Nykyisin alueen väestön enemmistö on venäläisiä, joita on 83,4 % väestöstä. Lisäksi on tataareja 3,6 %, mordvalaisia 3,6 %, tšuvasseja 3,6 %, ukrainalaisia 2,5 %, valkovenäläisiä 0,6 %, kazaheja 0,4 %, juutalaisia 0,4 %, saksalaisia 0,3 %, baškiireja 0,2 %, mareja 0,1 % ja muita 1,3 %.

[muokkaa] Hallinto

Samaran alue on yksi Venäjän federaation alue (subjekti) ja sen pääkaupunki on Samara (1935-91 nimenä Kuibyšev). Alue on jaettu hallinnollisesti 25 piiriin ja 10 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnon johdossa ovat kuvernööri ja lääninduuma (venäjäksi Gubernskaja duma). Kuvernöörinä toimii Konstantin Titov.

[muokkaa] Talous

Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat auto-, avaruus-, lentokone-, metallinjalostus-, öljy- ja petrokemianteollisuus. Lisäksi tuotetaan sähköenergiaa ja rakennusaineita. Maataloudessa harjoitetaan viljan ja auringonkukan viljelyä sekä karjanhoitoa.

[muokkaa] Historia

Alue on vanhaa turkkilais-tataarilaisten kansojen asuinaluetta. Mongolit valloittivat sen 1200-luvulla, jonka jälkeen se kuului Kultaisen Ordan valtakuntaan 1330-luvulle asti, jolloin se hajosi pienemmiksi valtioiksi. Sen jälkeen alue tuli kuulumaan Kazanin kaanikuntaan, jonka Venäjä valloitti 1552.

Venäjän federaation subjektit

Tasavallat	Adygeia \| Altai \| Baškortostan \| Burjatia \| Dagestan \| Hakassia \| Ingušia \| Kabardi-Balkaria \| Kalmukia \| Karatšai-Tšerkessia \| Karjala \| Komi \| Mari \| Mordva \| Pohjois-Ossetia-Alania \| Saha \| Tatarstan \| Tšetšenia \| Tšuvassia \| Tuva \| Udmurtia
Aluepiirit	Altai \| Habarovsk \| Krasnodar \| Krasnojarsk \| Perm \| Primorje \| Stavropol
Alueet	Amur \| Arkangeli \| Astrahan \| Belgorod \| Brjansk \| Irkutsk² \| Ivanovo \| Jaroslavl \| Kaliningrad \| Kaluga \| Kamtšatka¹ \| Kemerovo \| Kirov \| Kostroma \| Kurgan \| Kursk \| Leningrad \| Lipetsk \| Magadan \| Moskova \| Murmansk \| Nižni Novgorod \| Novgorod \| Novosibirsk \| Omsk \| Orenburg \| Orel \| Penza \| Pihkova \| Rjazan \| Rostov \| Sahalin \| Samara \| Saratov \| Smolensk \| Sverdlovsk \| Tambov \| Tjumen \| Tomsk \| Tšeljabinsk \| Tšita \| Tula \| Tver \| Uljanovsk \| Vladimir \| Volgograd \| Vologda \| Voronež
Liittovaltion kaupungit	Moskova \| Pietari
Autonominen alue	Juutalaisten autonominen alue
Autonomiset piirikunnat	Agin-Burjatia \| Hanti-Mansia \| Jamalin Nenetsia \| Korjakia¹ \| Nenetsia \| Tšukotka \| Ust-Ordan Burjatia²

1. 1. heinäkuuta 2007 Kamtšatkan alue ja Korjakian autonominen piirikunta yhdistetään Kamtšatkan aluepiiriksi.
2. 1. tammikuuta 2008 Ust-Ordan Burjatian autonominen piirikunta liitetään Irkutskin alueeseen.

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org../../../s/a/m/Samaran_alue.html

Luokka: Samaran alue