Kabardi-Balkaria
Wikipedia
| Къэбэрдей-Балъкъэр Республикэ УКъабарты-Малкъар Республика Кабардино-Балкарская Республика |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Motto: – | |||||
 |
|||||
| Viralliset kielet | kabardi, balkaari ja venäjä | ||||
| Pääkaupunki | Naltšik | ||||
| Suurin kaupunki | Naltšik (231 800 asukasta) | ||||
| Presidentti Pääministeri |
Arsen Kanokov Andrei Jarin |
||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
12 500 km² ei tietoa |
||||
| Väkiluku (2003) – yhteensä – väestötiheys |
780 186 62,4 / km² |
||||
| Valuutta | Venäjän rupla (RUB) |
||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+4 UTC+5 |
||||
| Muodostuminen – K. aut. alue – K.-B. aut. alue – K.-B. ASNT – K. ASNT – K.-B. ASNT – SNT – tasavalta |
1. syyskuuta 1921 1922 5. joulukuuta 1936 1944 1957 marraskuussa 1991 1992 |
||||
| Kansallislaulu | Kabardi-Balkarian kansallislaulu | ||||
| Kotisivu | ? | ||||
Kabardi-Balkarian tasavalta (kabardiksi Къэбэрдей-Балъкъэр Республикэ, balkaariksi Къабарты-Малкъар Республика, venäjäksi Кабарди́но-Балка́рская Респу́блика) on tasavalta Itä-Euroopassa Kaukasuksen pohjoisrinteillä ja Kabardian tasangolla. Se kuuluu Venäjän federaatioon. Se rajoittuu pohjoisessa Stavropolin aluepiiriin, idässä ja kaakossa Pohjois-Ossetiaan, lounaassa Georgiaan ja lännessä Karatšai-Tšerkessiaan. Tasavallan pääkaupunki on Naltšik.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Kabardi-Balkarian pohjois- ja koillisosat kuuluvat Kabardian tasankoon. Tasankoalueen eteläpuolella on kumpuilevaa ylänköä, joka maan eteläosassa kohoaa Kaukasusvuoristoksi. Kaukasuksen korkein alue sijaitsee juuri Kabardi-Balkarian ja Georgian välisellä rajalla. Maan länsiosassa Karatšai-Tšerkessian vastaisella rajalla sijaitsee Euroopan korkein vuori Elbrus (5 642 m). Muita korkeita vuoria ovat Dykh Tau (5 203 m) ja Škhara (5 201 m). Vuoristoalueella on myös useita jäätiköitä, joista suurimmat ovat Bezengi ja Dykhsu.
Maan suurin joki on Terek, joka virtaa Kabardian tasangon läpi maan koillisosassa. Terekiin laskee Kabardi-Balkarian alueella Kaukasukselta alkavat Malka, Baksan, Chegem ja Cherek.
Ilmasto on mantereinen. Kabardian tasangon keskilämpötila on tammikuussa -4 ˚C ja heinäkuussa +23 ˚C. Vuoristoalueella keskilämpötila on tammikuussa puolestaan -12 ˚C ja heinäkuussa +4 ˚C. Vuotuinen keskisademäärä on Kabardian tasangolla 500 mm ja vuoristoalueella valtavat 2 000 mm.
Kabardian tasankoa hallitsee arokasvillisuus. Vuoriston alavampia alueita peittävät metsät, joissa kasvaa pyökkiä, koivua, leppää, tammea, valkopyökkiä ja mäntyä. Metsärajan yläpuolella on alppiniittyjä ja sen yläpuolella paljasta kalliota ja jäätiköitä.
[muokkaa] Väestö
Kabardi-Balkariassa asuu 780 186 henkeä (2003). Väestöstä asuu kaupungeissa noin 60 %. Suurin kaupunki on pääkaupunki Naltšik (231 800 as./2000), jossa asuu lähes 30 % maan väestöstä. Muita suuria kaupunkeja ovat Prohladnyi (59 700 as.), Baksan, Nartkala, Terek, Malgobek ja Tyrnyauz. Asutus on keskittynyt maan keski- ja pohjoisosaan.
[muokkaa] Etniset ryhmät
Kabardi-Balkarian alkuperäisiä asukkaita ovat kabardit ja balkaarit, joita on yhteensä 66,9 prosenttia maan väestöstä. Kabardit kuuluvat kaukasialaisten kansojen abhasialais-adygeiläiseen ryhmään ja heillä on yhteinen kirjakieli naapurimaassa Karatšai-Tšerkessiassa asuvien tšerkessien kanssa. Balkaarit puolestaan kuuluvat Altailaisten kansojen turkkilais-tataarilaiseen ryhmään ja he ovat läheistä sukua naapurimaassa Karatšai-Tšerkessiassa asuville karatšaille.
| 1989 | 2002 | |||
| kansa | määrä | osuus % | määrä | osuus % |
| kabardit | 48,2 | 498 702 | 55,3 | |
| venäläiset | 32,0 | 226 620 | 25,1 | |
| balkaarit | 9,4 | 104 951 | 11,6 | |
| osseetit | 1,3 | 9 845 | 1,1 | |
| turkkilaiset | * | 8 770 | 1,0 | |
| ukrainalaiset | 1,7 | 7 592 | 0,8 | |
| armenialaiset | * | 5 342 | 0,6 | |
| korealaiset | * | 4 722 | 0,5 | |
| tšetšeenit | * | 4 241 | 0,5 | |
| tataarit | * | 2 851 | 0,3 | |
| saksalaiset | 1,1 | 2 525 | 0,3 | |
| muut | 6,3 | 25 333 | 2,8 | |
| yhteensä | 100 | 901 494 | 100 | |
* Sisältyy muihin
[muokkaa] Hallinnollinen jako
Kabardi-Balkaria on jaettu 10 piiriin ja 3 suoraan tasavallan hallinnon alaiseen kaupunkiin. Nämä kaupungit ovat tasavallan pääkaupunki Naltšik sekä Baksan ja Prokhladny. Elbrusin piirissä sijaitseva Tyrnyauzin kaupunki on Balkarian hallinnollinen keskus.
[muokkaa] Politiikka
Kabardi-Balkarian korkein virka-asema on presidentin virka. Nykyinen presidentti Arsen Kanokov valittiin virkaansa syyskuussa 2005.
Kabardi-Balkarian parlamentti on kaksikamarinen. Kamarit ovat Tasavallan neuvosto ja Edustajain neuvosto. Kummassakin kamarissa on 36 edustajaa, jotka valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan.
Kabardi-Balkarian perustuslaki hyväksyttiin 1. syyskuuta 1997.
[muokkaa] Talous ja elinkeinot
Maatalouden tärkeimmät alat ovat viljanviljely ja lihakarjan kasvatus. Lisäksi viljellään hedelmiä, auringonkukkaa, ja kasviksia sekä tuotetaan maitoa, viiniä ja munia. Teollisuudenaloista tärkein on vuoristoalueelle keskittynyt vuoriteollisuus, joka tuottaa kivihiiltä, voframia ja molybdeeniä. Vuoristossa harjoitetaan myös metsätaloutta ja turismia. Muista teollisuudenaloista mainittakoon elintarvike-, koneenrakennus- ja metalliteollisuus.
[muokkaa] Kulttuuri
Kabardino-Balkarian väestöstä kabardit ja balkaarit ovat pääasiassa islaminuskoisia eli noin 58% maan väestöstä.
Naltšikissa toimii Kabardi-Balkarian valtionyliopisto sekä talouden, historian, kielen ja kirjallisuuden tutkimusinstituutti. Lisäksi maassa toimii Vuoristogeologian instituutti.
[muokkaa] Historia
Kabardit ovat olleet alueen ensimmäisiä tunnettuja asukkaita. Heidät mainitaan zikhi-nimellä lähteissä, jotka ajoittuvat ajanlaskumme 500 ensimmäiselle vuodelle. Sitten 1200-luvulta 1400-luvulle heidät mainitaan tšerkesseiksi. Mongolien tulo alueelle 1200-luvulla ajoi turkkilais-tataarilaisia heimoja vuoristoon, missä he sekoittuivat indoeuroopalaisten alaanien kanssa. Näin syntyi balkaarikansa. Vuonna 1557 kabardilainen prinssi Temriuk pyysi Venäjän tsaari Iivana IV ”Julmalta”, että Venäjä ottaisi kabardikansan suojelukseensa. Iivana Julma suostui tähän ja hän jopa nai kabardilaisen prinsessan. Vuonna 1739 Kabardia kuitenkin itsenäisyi uudelleen. Kabardit olivat hallitsevassa asemassa Kaukasiassa ja muut kansat maksoivat heidän ruhtinailleen veroja. Vuonna 1774 alue joutui uudelleen Venäjän valtaan kabardien sitkeästä vastarinnasta huolimatta. Balkaria puolestaan liitettiin Venäjään vasta 1827.
Neuvostoliitossa kabardien asuinalueesta muodostettiin Kabardian autonominen alue 1. syyskuuta 1921. Se ei kuitenkaan ollut pitkäikäinen hallintoyksikkö, sillä jo seuraavana vuonna se korvattiin Kabardi-Balkarian autonomisella alueella, josta tuli Kabardi-Balkarian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 5. joulukuuta 1936. Toisessa maailmansodassa saksalaiset valloittivat maan loppukesällä 1942, mutta Neuvostoliitto valtasi sen seuraavana vuonna takaisin. Neuvostoliitto syytti balkaareja yhteistoiminnasta saksalaisten kanssa ja koko kansa karkotettiin Keski-Aasiaan 1944. Balkaarien karkotuksen jälkeen tasavallan nimeksi tuli Kabardian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta. Balkaarit saivat palata kotimaahansa vuonna 1957 ja tasavallan nimeksi palautettiin Kabardino-Balkarian ASNT.
Marraskuussa 1991 Kabardino-Balkarian ASNT antoi suverenisuusjulistuksen ja muutti nimensä Kabardi-Balkarian sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Neuvostoliiton hajottua maan nimeksi tuli Kabardi-Balkaria ja se allekirjoitti maaliskuussa 1992 sopimuksen Venäjän kanssa, jonka mukaan se jäi Venäjän federaation osaksi.
Kabardi-Balkarian parlamentissa hyväksyttiin vuonna 2001 paluumuuttolaki, joka sallii historiallisissa konflikteissa Kabardi-Balkarian alueelta karkotettujen ja paenneiden palata takaisin ja saada korvaus tasavallan budjetista. Näitä historiallisia konflikteja ovat muun muassa 1800-luvulla käydyt sodat, joissa Venäjä valloitti alueen, kommunistiajan karkotukset sekä maailmansodat.
