Tšitan alue
Wikipedia
Чити́нская о́бласть Tšitinskaja oblast1 |
|||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
![]() |
|||||
Pääkaupunki | Tšita 52°03′N 113°28′E |
||||
Suurin kaupunki (2002) | Tšita (316 643) | ||||
Kuvernööri | Ravil Geniatullin | ||||
Pinta-ala – yhteensä – vettä |
431 500 km² |
||||
Väkiluku (2002) – yhteensä – väestötiheys |
1 155 346 2,68 / km² |
||||
Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+9 UTC+10 |
||||
Rekisterikilven numerot | {{{rekisterikilven numerot}}} | ||||
Perustettu | 26. syyskuuta 1937 | ||||
Kotisivu | http://oblduma.chita.ru/ | ||||
1 Translitteroituna |
Tšitan alue (ven. Чити́нская о́бласть, Tšitinskaja oblast) on Venäjän federaation hallinnollinen alue (subjekti) Kaakkois-Siperiassa Aasiassa. Se rajoittuu koillisessa Sahaan, idässä Amurin alueeseen ja Kiinaan, etelässä Mongoliaan, lännessä Burjatiaan sekä luoteessa Irkutskin alueeseen. Alueeseen kuuluu myös Agin-Burjatian autonominen piirikunta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Suurin osa alueesta on vuoristoa. Suurin alueen vuoristoista on Jablonovyivuoret. Yli puolet alueen pinta-alasta on metsää. Alueen joet laskevat joko Amuriin tai Lenaan.
[muokkaa] Väestö
Tšitan alueen asukasluku on 1 266 000 (1999) ja väentiheys 2,9 as./km². Suurin kaupunki on Tšita, jossa oli 311 100 asukasta vuonna 1999. Väestön enemmistö on venäläisiä. Suurin osa alueen burjaateista asuu Agin Burjatian autonomisessa piirikunnassa, mutta heitä asuu myös muualla varsinkin Agin Burjatian ja Burjatian välisellä alueella.
[muokkaa] Asukasluvun kehitys
Vuosi | Asukasluku |
---|---|
1962 | 1 056 000 |
1999 | 1 266 000 |
[muokkaa] Hallinto
Tšitan alueen pääkaupunki on Tšita (per. 1653). Alue on jaettu 31 piirin ja 10 kaupunkialueeseen. Alueeseen kuuluu myös Agin Burjatian autonominen piirikunta, joka on kuitenkin myös suoraan yksi Venäjän federaation alue (subjekti). Aluetta johtavat Aluehallinnon päämies ja Alueduuma.
[muokkaa] Talous
Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat kaivos-, metsä- ja puunjalostusteollisuutta sekä koneenrakennusta ja rautametallurgiaa. Kaivosteollisuus tuottaa kultaa, molybdeeniä, tinaa, lyijyä, sinkkiä ja kivihiiltä. Maatalous on keskittynyt nautakarjan ja porojen hoitoon. Lisäksi harjoitetaan turkiseläinten metsästystä.
Alueen eteläosan kautta kulkee Siperian rata, josta Tšitassa erkanee rata Kiinan Mantšuriaan. Alueen pohjoisosan kautta puolestaan kulkee Baikalin-Amurin rata. Pääkaupungissa on tärkeä lentokenttä.
[muokkaa] Historia
Tšitan alue on vanhaa burjaattien asuma-aluetta. Venäläiset perustivat Tšitan kaupungin 1653. Tšita oli Takabaikalin pääkaupunki vuoteen 1917 asti. Venäjän sisällissodassa alue oli Japanin tukeman kasakka-atamaani Semerovin hallitsema 1918-20. Vuonna 1920 Tšitasta tuli Kaukaisen idän tasavallan pääkaupunki. Alue liitettiin Neuvosto-Venäjään 1922, jonka jälkeen se tuli kuulumaan Itä-Siperian maakuntaan.