Ingušia
Wikipedia
| ГIалгIай Мохк1 Республика Ингушетия2 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Motto: – | |||||
 |
|||||
| Viralliset kielet | inguuši ja venäjä | ||||
| Pääkaupunki | Magas (vuodesta 2002) | ||||
| Suurin kaupunki | Nazran (125 066 asukasta) | ||||
| Presidentti Pääministeri |
Murat Zjazikov Ibragim Malsagov |
||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
3 600 km² ei tietoa |
||||
| Väkiluku (2003) – yhteensä – väestötiheys |
488 000 52,5 / km² |
||||
| Valuutta | Venäjän rupla (RUB) |
||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+3 UTC+4 |
||||
| Muodostuminen – ? |
? |
||||
| Kansallislaulu | Ingušian kansallislaulu | ||||
| Kotisivu | ? | ||||
| 1Inguušinkielinen nimi 2Venäjänkielinen nimi |
|||||
Ingušia (myös Ingušetia) on tasavalta Itä-Euroopassa Kaukasiassa. Ingušian tasavalta kuuluu Venäjän federaatioon. Se rajoittuu idässä ja koillisessa Tšetšeniaan, etelässä Georgiaan, lännessä ja pohjoisessa Pohjois-Ossetiaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Ingušian pinnanmuodot ovat hyvin vaihtelevat. Maan eteläosaa hallitsee Kaukasusvuoristo, jonka korkein kohta Ingušian alueella on Stolovaja 2993 metrissä. Maan pohjoisosassa puolestaan on tasankoja, jotka liittyvät niiden pohjoispuolella olevaan Nogaiaroon. Suurin joki on Terekiin laskeva Sunža ja tämän sivujoki Assa.
Ingušiassa vallitsee mannerilmasto: Keskilämpötila on tammikuussa -7 °C ja heinäkuussa +22 °C sekä vuoden keskimääräinen sademäärä 1 200 mm.
[muokkaa] Väestö
Ingušian väkiluku on 488 000 ja väentiheys 52,5 as/km². Enemmistö asukkaista on inguušeja. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan Ingušiassa oli 467 294 asukasta, joista oli inguušeja 361 057 (77,27 %), tšetšeenejä 95 403 (20,42 %), venäläisiä 5 559 (1,19 %) ja muita 5 234 (1,12 %).
Inguušit kutsuvat itseään nimellä galgai ja he puhuvat kaukasialaisiin kieliin kuuluvaa inguušia. He ovat läheistä sukua tšetšeeneille.
Ingušian suurin kaupunki on entinen pääkaupunki Nazran (125 066 asukasta). Muita kaupunkeja ovat Malgobek (35 700 asukasta), Karabulak (31 300) ja nykyinen pääkaupunki Magas. Maan väestöstä asuu kaupungeissa 42,5%.
[muokkaa] Hallinnollinen jako
Ingušia on jaettu hallinnollisesti 4 piiriin ja 3:een suoraan tasavallan hallinnon alaiseen kaupunkiin (Nazran, Malgobek ja Magas). Maan pääkaupunkina oli vuoteen 2002 asti Nazran. Nykyinen pääkaupunki on Magas.
[muokkaa] Talous
Ingušia on pääasiassa maatalousaluetta. Maanviljelys on keskittynyt pohjoisosan tasangoille ja siellä viljellään vihanneksia, hedelmiä ja viljaa. Kastelualueilla viljellään lisäksi riisiä. Lampaisiin ja vuohiin keskittynyt karjatalous puolestaan on keskittynyt maan eteläosan ylängöille.
Ingušiassa tuotetaan myös öljyä ja maakaasua. Teollisuuden tärkeimmät alat ovat öljynjalostus-, koneenrakennus- ja elintarviketeollisuus. Öljyntuotanto ja –jalostus ovat keskittyneet maan luoteisosaan Malgobekin kaupungin ympäristöön.
[muokkaa] Politiikka
Maan ensimmäinen presidentti oli Ruslan Ašujev. Hänet valittiin presidentiksi 1990-luvun alussa, kun Ingušian tasavalta oli muodostettu.
[muokkaa] Kulttuuri
[muokkaa] Uskonto
Inguušit kääntyivät ensin kristinuskoon, mutta myöhemmin heidät käännytettiin islamiin. Nykyisin suurin osa Ingušian väestöstä on sunnimuslimeita. Lisäksi maassa on ortodoksivähemmmistö (noin 10 % väestöstä).
[muokkaa] Historia
Ingušia oli osa Tšetšeenien ja inguušien ASNT:aa vuoteen 1991, jolloin Neuvostoliitto hajosi. Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä tšetšeenit ja inguušit muodostivat erilliset tasavallat. Venäjä tunnusti Ingušian eron Tšetšeniasta joulukuussa 1992, mikä edellytti Venäjän federaation perustuslain muutosta. Tšetšenian ja Ingušian tekemän sopimuksen mukaan Ingušia jäi osaksi Venäjän federaatiota. Julistus Ingušian valtion suvereenisuudesta Venäjän federaation yhteydessä annettiin Kansankongressin ylimääräisessä istunnossa 15. toukokuuta 1993.
