Tšuvassia
Wikipedia
Tšuvassia on tasavalta Itä-Euroopassa Volgan keskijuoksulla ja kuuluu Venäjän federaatioon. Tšuvassia rajoittuu pohjoisessa Mariin, idässä ja kaakossa Tatarstaniin, etelässä Uljanovskin alueeseen, lounaassa Mordvaan ja lännessä Nižni Novgorodin alueeseen.
| Чăваш Республики1 Чувашская Республика2 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Motto: – | |||||
 |
|||||
| Viralliset kielet | tšuvassi ja venäjä | ||||
| Pääkaupunki | Tšeboksary 56°08′ N 47°14′ E |
||||
| Suurin kaupunki | Tšeboksary (456 300 asukasta) | ||||
| Presidentti Pääministeri |
Nikolai Fjodorov ? |
||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
18 340 km² ei tietoa |
||||
| Väkiluku (2003) – yhteensä – väestötiheys |
1 339 418 73,2 / km² |
||||
| Valuutta | Venäjän rupla (RUB) |
||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+3 UTC+4 |
||||
| Muodostuminen – Aut. piirikunta – ASNT – SNT – tasavalta |
14. heinäkuuta 1920 21. huhtikuuta 1925 1990 1992 |
||||
| Kansallislaulu | Tšuvassian kansallislaulu | ||||
| Kotisivu | www.chuvashia.ru/ | ||||
| 1Tšuvassinkielinen nimi 2Venäjänkielinen nimi |
|||||
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Suurin osa maasta sijaitsee Tšuvassian tasangolla, jonka korkeus vaihtelee 175 ja 227 m:n välillä. Maan itäisimpään osaan ulottuu Volgan ylänkö. Maan suurin joki on maan pohjoisrajalla virtaava Volga, josta 127 km on Tšuvassian alueella. Tšuvassia sijaitsee pääosin Volgan eteläpuolella, vain maan pohjoisin kärki ulottuu joen pohjoispuolelle. Kaikki maan joet laskevat Volgaan. Näistä mainittavin on Sura. Maan suurimmat järvet ovat Šikhanzanskoe ja Siutkul’. Metsät peittävät hieman yli 30 % maan pinta-alasta. Metsät ovat pääasiassa sekametsää, jonka yleisimmät lajit ovat mänty, kuusi, koivu, tammi ja lehmus.
Tšuvassiassa vallitsee leuto mannerilmasto. Keskilämpötila on tammikuussa -12,7 ˚C ja heinäkuussa +19,3 ˚C. Vuodessa sataa keskimäärin 450-500 mm, josta 70 % kesällä.
[muokkaa] Väestö
Tšuvassian asukasluku on 1 339 418 (2003) ja väentiheys 73,2 as/km². Suurin kaupunki on pääkaupunki Tšeboksary, jossa on 456 300 asukasta. Muita suuria kaupunkeja ovat Novotšboksarsk (124 300 as.) ja Kanaš (55 000 as.), Alatyr ja Šumerija.
Suurin osa väestöstä (67,8 %) on tšuvasseja. Suurimmat vähemmistöt ovat venäläiset 26,7 %, tataarit 2,7 % ja mordvalaiset 1,4 %. Muihin ryhmiin kuuluu 1,4 % väestöstä. Tšuvassit kuuluvat Altailaisten kansojen turkkilaistataarilaiseen ryhmään ja he ovat sekoittuneet paljon suomalais-ugrilaisten kansojen kanssa.
[muokkaa] Hallinnollinen jako
Pääartikkeli Tšuvassian hallinnollinen jako
Tšuvassia on jaettu hallinnollisesti 21 piiriin.
[muokkaa] Talous
Tšuvassialla on monipuolista teollisuutta. Merkittävimmät alat ovat koneenrakennus-, metallinjalostus-, kemian-, elektroniikka-, öljykemian-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuus. Lisäksi tuotetaan sähköenergiaa. Maanviljelys tuottaa viljaa, vihanneksia, hedelmiä, viiniä, humalaa, hamppua, mahorkkaa ja tupakkaa. Myös maito- ja lihakarjan kasvatus on huomattavaa.
Tšuvassialla on hyvät liikenneyhteydet. Maan rautatieverkoston keskus on Kanašin kaupunki maan keskiosassa. Sen halki kulkee rautatie Moskovasta Kazaniin ja sieltä johtaa rata pohjoiseen pääkaupunkiin Tšeboksaryyn sekä etelään Mordvan puolelle. Myös Volga on merkittävä liikenneväylä, jonka suurin satama sijaitsee pääkaupungissa Tšeboksaryssa.
[muokkaa] Politiikka
[muokkaa] Uskonto
Tšuvassit ovat yksi harvoista kristityiksi kääntyneistä turkkilais-tataarilaisista kansoista. Vähemmistöistä venäläiset ja mordvalaiset ovat pääasiassa ortodokseja ja tataarit muslimeja.
[muokkaa] Koulutus
Pääkaupungissa on Tšuvassian valtion yliopisto, kasvatustieteellinen insitituutti ja maatalousinstituutti sekä kielen, kirjallisuuden, historian ja talouden tutkimusinstituutti (per. 1928).
[muokkaa] Historia
Nykyinen tšuvassikansa syntyi kun Pohjois-Kaukasukselta ja Asovan arolta Volgan alueelle saapuneet turkkilais-tataarilaiset heimot sekoittuivat paikallisten suomalais-ugrilaisten heimojen kanssa 600- ja 700-luvuilla. Bolgarian valtio perustettiin 900-luvun alussa. Mongolit valloittivat Bolgarian 1200-luvulla ja liittivät sen perustamaansa Kultaisen ordan valtakuntaan. Kultainen orda hajosi 1330-luvulla, jonka jälkeen tšuvassien asuinalue tuli kuulumaan Kazanin kaanikuntaan. Venäjä valloitti Kazanin kaanikunnan 1552. Tšuvasseja alettiin käännyttää kristinuskoon 1700-luvulla ja sen yhteydessä heille kehitettiin myös kirjakieli, jota kirjoitettiin kyrillisillä kirjaimilla.
Venäjän vallankumouksen jälkeen Tšuvassia tuli kuulumaan Neuvostoliittoon. Tšuvassien autonominen piirikunta perustettiin 14.7.1920 ja siitä tuli Tšuvassian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 21.4.1925. Vuonna 1990 Tšuvassian ASNT antoi suvenerisuusjulistuksen ja muutti nimensä Tšuvassian neuvostotasavallaksi. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen se allekirjoitti Venäjän federaation perustuslain 1992 ja jäi näin suveneriksi tasavallaksi Venäjän yhteyteen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen nationalismi ja kansallistunne on lisääntynyt tšuvassien keskuudessa.
