Uljanovskin alue

Wikipedia

Улья́новская о́бласть
Uljanovskaja oblast¹


lippu	vaakuna

Uljanovskin alueen sijainti Venäjän federaation kartalla

Pääkaupunki

Uljanovsk
54°19′N 48°22′E

Suurin kaupunki (2002)

Uljanovsk (635 947)

Kuvernööri

Sergei Morozov

Pinta-ala
– yhteensä
– vettä

37 300 km²

Väkiluku (2002)
– yhteensä
– väestötiheys

1 382 811
37,07 / km²

Aikavyöhyke
– kesäaika

UTC+3
UTC+4

Rekisterikilven numerot

{{{rekisterikilven numerot}}}

Perustettu

19. tammikuuta 1943

Kotisivu

www.ulgov.ru

¹ Translitteroituna

Uljanovskin alue (ven. Улья́новская о́бласть, Uljanovskaja oblast) on Venäjän federaation alue Volgan seudulla Itä-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Tšuvassiaan ja Tatarstaniin, idässä Samaran alueeseen, etelässä Saratovin alueeseen sekä idässä Penzan alueeseen ja Mordvaan.

[muokkaa] Maantiede

Uljanovskin alue kuuluu pääasiassa Volgan ylänköön, vain Volgan itäpuolella oleva alue on alankoa. Alueen merkittävin joki on Volga, joka virtaa alueen itäosan kautta. Samaran tekojärvi ulottuu alueen eteläosaan.

[muokkaa] Väestö

Uljanovskin alueen asukasluku on 1 472 000 (1999) ja väentiheys 39,5 as./km². Suurimmat kaupungit ovat Uljanovsk (698 500 as.), Dimitrovgrad (137 200 as.), Inza (22 900 as.) ja Baryš (21 500 as.). Nykyisin alueen väestön enemmistö on venäläisiä, joita on 73 % väestöstä. Lisäksi on tataareja 11,4 %, tšuvasseja 8,3 %, mordvalaisia 4,4 % ja muita 2,9 %.

[muokkaa] Hallinto

Uljanovskin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Uljanovsk (nimenä vuoteen 1924 Simbirsk). Alue on jaettu hallinnollisesti 20 piiriin ja 6 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnon johdossa ovat kuvernööri ja lakiasäätävä kokous. Kuvernöörinä toimii Vladimir Šamanov.

[muokkaa] Talous

Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus-, rakennusmateriaali-, puunjalostus-, tekstiili- ja elintarviketeollisuus. Maatalous tuottaa viljaa, auringonkukan siemeniä, sokerijuurikasta ja karjataloustuotteita.

Uljanovskista on rautatieyhteys Kazaniin ja Saratoviin. Volgalla on laivaliikennettä.

[muokkaa] Historia

Uljanovskin alue kuului Kazanin kaanikuntaan vuoteen 1552 asti, jolloin Venäjä valtasi koko kaanikunnan.

Venäjän federaation subjektit

Tasavallat	Adygeia \| Altai \| Baškortostan \| Burjatia \| Dagestan \| Hakassia \| Ingušia \| Kabardi-Balkaria \| Kalmukia \| Karatšai-Tšerkessia \| Karjala \| Komi \| Mari \| Mordva \| Pohjois-Ossetia-Alania \| Saha \| Tatarstan \| Tšetšenia \| Tšuvassia \| Tuva \| Udmurtia
Aluepiirit	Altai \| Habarovsk \| Krasnodar \| Krasnojarsk \| Perm \| Primorje \| Stavropol
Alueet	Amur \| Arkangeli \| Astrahan \| Belgorod \| Brjansk \| Irkutsk² \| Ivanovo \| Jaroslavl \| Kaliningrad \| Kaluga \| Kamtšatka¹ \| Kemerovo \| Kirov \| Kostroma \| Kurgan \| Kursk \| Leningrad \| Lipetsk \| Magadan \| Moskova \| Murmansk \| Nižni Novgorod \| Novgorod \| Novosibirsk \| Omsk \| Orenburg \| Orel \| Penza \| Pihkova \| Rjazan \| Rostov \| Sahalin \| Samara \| Saratov \| Smolensk \| Sverdlovsk \| Tambov \| Tjumen \| Tomsk \| Tšeljabinsk \| Tšita \| Tula \| Tver \| Uljanovsk \| Vladimir \| Volgograd \| Vologda \| Voronež
Liittovaltion kaupungit	Moskova \| Pietari
Autonominen alue	Juutalaisten autonominen alue
Autonomiset piirikunnat	Agin-Burjatia \| Hanti-Mansia \| Jamalin Nenetsia \| Korjakia¹ \| Nenetsia \| Tšukotka \| Ust-Ordan Burjatia²

1. 1. heinäkuuta 2007 Kamtšatkan alue ja Korjakian autonominen piirikunta yhdistetään Kamtšatkan aluepiiriksi.
2. 1. tammikuuta 2008 Ust-Ordan Burjatian autonominen piirikunta liitetään Irkutskin alueeseen.

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org../../../u/l/j/Uljanovskin_alue.html

Luokka: Uljanovskin alue