Andorra

Wikipedia

Principat d'Andorra


lippu		vaakuna

Valtiomuoto

ruhtinaskunta

Ruhtinaskumppanit

Pääministeri

Jacques Chirac (Ranskan presidentti)
Joan Enric Vives Sicília (La Seu d'Urgellin piispa)
Albert Pintat

Pääkaupunki

Andorra la Vella (22 035 as.)

Muita kaupunkeja

Pinta-ala
– josta sisävesiä

468 km² (sijalla 178)
ei merkittävästi

Väkiluku (2003)
– väestötiheys
– väestönkasvu

69 150 (sijalla 184)
144,5 / km²
0,95 % (2005)

Viralliset kielet

katalaani

Valuutta

Euro (€) (EUR)

BKT (2003)
– yhteensä
– per asukas

sijalla 180
1 900 miljoonaa USD
26 800 USD

HDI (?)

? (sijalla ?)

Elinkeinorakenne

maatalous ? %,
palvelut ? %,
teollisuus ? % BKT:sta

Aikavyöhyke
– kesäaika

UTC+1
UTC+2

Itsenäisyys

1278

Lyhenne
Maatunnus

AD
ajoneuvot: AND
lentokoneet: C3

Kansainvälinen
suuntanumero

+376

Motto

Virtus Unita Fortior

Kansallislaulu

El Gran Carlemany

Andorra satelliittikuvassa

Andorran ruhtinaskunta eli Andorra on kääpiö- sekä sisämaavaltio Espanjan ja Ranskan välissä Pyreneiden vuoristossa.

[muokkaa] Historia

Perimätiedon mukaan Kaarle Suuri antoi Andorralle erioikeuden palkkiona heidän taistelustaan maureja vastaan vuonna 805. Varhaisin historiallinen dokumentti Andorrasta on vuodelta 839 peräisin oleva Urgellin katedraalin vihkiasiakirja, jonka mukaan maan seurakunnat kuuluivat Urgellin kreivikuntaan. Vuonna 988 Urgellin kreivi luovutti Andorran hallinnan Urgellin piispalle vastineena muista alueista Cerdanyan laaksossa. Andorralaiset tunnustivat alamaisuutensa vasta piispa Bernat Sançille vuonna 1176. Sen jälkeen Andorran hallinnasta käytiin valtataistelua kirkon ja kreivikunnan välillä, kunnes vuosina 1278-1288 Urgellin silloinen piispa Pere d´Urg ja Foixin kreivi Roger Bernat III allekirjoittavat ns. Pariatge-sopimuksen. Sopimusta pidetään Andorran ruhtinaskunnan perustamisasiakirjana, ja siihen sisältyy erikoinen kahden päämiehen malli, joka on symbolisena voimassa edelleen. Vuonna 1589 Foixin kreivin omistusoikeus Andorraan siirtyi Ranskan kuninkaalle ja nykyään se on Ranskan presidentillä.

[muokkaa] Politiikka

Andorran perustuslaki vuodelta 1993 määrittelee maan itsenäiseksi oikeusvaltioksi, joka noudattaa demokratian ja sosiaalisuuden periaatteita. Andorra on OECD:n luokittelun mukaan niin sanottu veroparatiisi. Viime vuosina se on muiden Euroopan kääpiövaltioiden tavoin pyrkinyt eroon erityisasemastaan. Andorra ei kuulu Euroopan unioniin, mutta toimii sen kanssa monilla aloilla läheisessä yhteistyössä. Yhteisvaluutta euro syrjäytti aikaisemmin käytössä olleet Ranskan frangin ja Espanjan pesetan vuonna 2002. Andorra on ollut YK:n jäsenvaltio vuodesta 1993 lähtien.

Urgelin piispa ja Ranskan presidentti ovat Andorran viralliset hallitsijat, mutta todellista valtaa pitää 28-henkinen parlamentti. Sekä Espanjalla että Ranskalla on edustaja parlamentissa.

[muokkaa] Pitäjät

Andorrassa on seitsemän pitäjää tai seurakuntaa. Perinteisesti maassa oli kuusi hallinnollista seurakuntaa, kunnes vuonna 1978 Escaldesin seurakunta erotettiin Andorra La Vellasta. Maan pääkaupungissa on Seitsemän lukon arkku, jossa säilytetään maan tärkeimpiä asiakirjoja ja jokaisella pitäjällä on yksi avain arkkuun, eli sen voi avata vain kaikkien pitäjien edustajien läsnä ollessa. (parròquies, yksikkö - parròquia):

Andorra la Vella
Canillo
Encamp
Escaldes-Engordany
La Massana
Ordino
Sant Julià de Lòria

[muokkaa] Maantiede

Andorran kartta

Andorran keskikorkeus merenpinnasta on lähes 2000 metriä, minkä ansiosta se on korkeimmalla sijaitseva Euroopan maa. Matalin kohta on Espanjan rajalla, noin 800 metriä, korkeimmat vuoret ovat noin 2900 metrin korkuisia. Maata halkoo Y-kirjaimen muotoinen keskuslaakso, johon suurin osa asutuksesta sijoittuu. Andorrassa on lukuisia pienikokoisia vuoristojärviä. Andorra kuuluu välimerelliseen ilmastovyöhykkseen, mutta siitä huolimatta sen ilmasto on vuoristoinen. Sen korkeimmilla kohdilla vallitsee alppi-ilmasto, joissa talvi on ankara ja runsasluminen. Kesät ovat lämpimiä ja vähäsateisia, ja erityisesti laaksoissa talvet leutoja. Varsinaisia jäätiköitä ei Andorrassa ole. Tärkein joki: Valira. Korkein kohta: Pla del'Estany 3011m.

[muokkaa] Talous

Turismi kattaa 80 % Andorran bruttokansantuotteesta. Maassa vierailee vuosittain yhdeksän miljoonaa turistia. Suurin osa matkailijoista on päivän viipyviä ostosmatkailijoita, mutta talvisin matkailu on talviurheilupainotteista. Maa on yhtä suurta laskettelukeskusta, ja Escaldesissa on Etelä-Euroopan suurimpiin lukeutuva viihdekylpylä. Vain 2 % maan pinta-alasta on viljelykelpoista, tärkein maatalouden ala onkin lampaankasvatus. Vähäisen teollisuuden päätuotteita ovat sikarit, tupakka ja huonekalut. Veroparatiisin asema on houkutellut maan pankkeihin ulkomaisia varoja. Toisaalta rahalaitoksia on muiden verovapaiden maiden ohella syytetty mm. rahanpesusta.

[muokkaa] Väestöjakauma

Andorrassa asuu runsaasti siirtotyövoimaa mm. Espanjasta, Ranskasta ja Portugalista sekä muista Euroopan maista ja Etelä-Amerikasta. Syntyperäiset andorralaiset ovat maan noin 67 000 asukkaasta nykyisin 33%:n vähemmistönä. Runsaan matkailun ja siirtolaisuuden ansiosta maassa puhutaan katalaanin lisäksi espanjaa, ranskaa, portugalia ja englantia. Kansalaisuuteen vaaditaan, että vanhemmat ja isovanhemmat ovat syntyneet maassa.

[muokkaa] Kulttuuri

Andorran kulttuuri on saanut paljon vaikutteita naapurimaista Ranskasta ja erityisesti Espanjan Kataloniasta. Ensimmäiset andorralaiset olivat katalaaninkielisiä heimoja. Andorra on katolinen maa siihen kuuluvine traditioineen. Maa eli pitkälle 1900-luvun puolelle saakka eristyksissä muusta maailmasta. Viimeisinä vuosikymmeninä matkailu ja siirtolaisuus ovat muokanneet myös kulttuurielämää. Andorrassa on äskettäin aloitettu oma yliopistotasoinen opetus. Andorra on saanut osallistumisoikeuden Euroviisuihin, minkä ansiosta kilpailussa on käytetty katalaanin kieltä.

[muokkaa] Urheilu

Urheilussa Andorra on tunnettu lähinnä jalkapallosta ja talviurheilulajeista kuten laskettelusta. Se ei ole kuitenkaan saavuttanut mitenkään mairittelevaa menestystä. Maajoukkue on voittanut vajaan kymmenvuotisen historiansa aikana vain kolme ottelua. Kuitenkin MM-karsinnoissa Saksan MM-kilpailuihin se saavutti viisi pistettä voittamalla ja pelaamalla tasan Makedonian kanssa kertaalleen sekä pelaamalla sensaatiomaisesti tasan Suomen kanssa. Suoritusten arvoa nostaa se, että maassa on vain noin 300 lisensioitua jalkapalloilijaa. FIFAn viimeisimmässä rankingissa maa on sijalla 138. Andorra on hakenut talviolympialaisia, mutta ilman tulosta. Esimerkiksi liikenneyhteydet ovat nykyisellään riittämättömät. Suorituspaikat maassa on valmiina lähinnä alppilajeille ja murtomaahiihtoon. Lisäksi siellä on mm. täysimittainen jääkiekkoareena.