Wikipedia
Tämä luettelo kattaa Suomen alueella käydyt aseelliset konfliktit (sodat ja vakavat sisäiset levottomuudet) sekä sellaiset Suomen ulkopuolella käydyt konfliktit, joihin Suomen alueen asukkaita on ottanut osaa suurin joukoin. Tässä lueteltujen konfliktien ohella suomalaisia ammattisotilaita, vapaaehtoisia tai seikkailijoita on osallistunut moniin muihinkin aseellisiin yhteenottoihin kuten buurisotaan, Venäjän-Japanin sotaan, Venäjän sisällissotaan ja Espanjan sisällissotaan. 1950-luvulta lähtien suomalaisia on osallistunut myös YK:n rauhanturvaamistoimintaan.
[muokkaa] Esihistoriasta keskiajan alkuun
- Esihistorian vuosituhansien aikana Suomenkin alueella lienee nähty suuri määrä aseellisia yhteenottoja, mutta niistä voivat kertoa enintään satunnaiset arkeologiset löydöt. Kivikautisten metsästäjä-kalastajakulttuurien elämäntapaa on usein pidetty pasifistisena, joskin tätä käsitystä on viime aikoina kyseenalaistettu. Nuorakeraamisen kulttuurin saapumista Etelä-Suomeen vuoden 3200 eaa. tienoilla on joskus arveltu väkivaltaiseksi prosessiksi. Pronssi- ja rautakauden, varsinkin merovingiajan, löytöihin sisältyy paljon aseita. On tosin epäselvää, milloin niitä on käytetty sotimiseen, milloin paikallisempaan väkivaltaan ja milloin lähinnä sosiaalisen aseman ilmaisemiseen.
- Mahdollisesti Suomen alueen asukkaita kävi rautakaudella taistelemassa kaukana kotiseutujensa ulkopuolellakin. Arkeologisten löytöjen perusteella on arveltu, että Suomen alueen miehiä saattoi liikkua palkkasotureina tms. mannermaalla 500-luvulla, kansainvaellusajalla tai merovingiajan alussa (varmuutta tosin ei ole). 600-luvulla suomalaisia sotureita ehkä palveli Tanskan tai Keski-Ruotsin kuninkaiden hoveissa. Mahdollisesti Suomesta lähti miehiä myös viikinkien idäntielle.
- Rautakauden päätösvaiheen (viikinkiajan loppu, ristiretkiaika) eli 1000- ja 1100-lukujen tiedetään olleen rauhatonta aikaa. Suomen lähialueille oli syntynyt laajentumishalusia valtioita (Ruotsi ja Novgorod). 1100-luvulla nämä saavat ristiretkiaatteen hengessä ideologisen perustelun ekspansiolleen. Suomen alueen asukkaat ottavat yhteen myös keskenään ja tekevät hyökkäyksiä Suomen ulkopuolelle. Kuhmoisten linnavuorella Keski-Suomessa on tehty löytöjä, joiden on tulkittu olevan taistelusta peräisin.
- 1000- ja 1100-luvuilta alkaa löytyä myös Suomen alueen aseellisia konflikteja valaisevia kirjallisia tietoja, jotka tosin ovat useimmissa tapauksissa varsin lyhytsanaisia, epämääräisiä ja epävarmojakin. Enimmäkseen tiedot ovat peräisin venäläisistä kronikoista, mikä antanee todellisuudesta aukollisen ja vinoutuneen kuvan. Tiedot käyvät luotettavammiksi 1200-luvulla, mutta tältäkin vuosisadalta saatu kuva on varmasti puutteellinen.
- 1000-luvun alku Islantilainen saaga 1200-luvun alusta kertoo, että norjalainen viikinkipäällikkö Olavi Haraldinpoika (myöhemmin kuningas Olavi Pyhä) yritti joskus vuoden 1008 tienoilla tunkeutua "Finlandiin", mutta kärsi Herdal-nimisellä paikkakunnalla tuhoisan tappion. "Finland" saattoi tarkoittaa Lounais-Suomea. Toisen tulkinnan mukaan Olavin hyökkäys kohdistui Pohjois-Ruotsissa asuneen suomensukuisen väestön alueelle (Herdal - Ruotsin Härjedalen?). 1000-luvun mittaan Suomenkin alueella liikkunee joka tapauksessa viikinkejä, kuten riimukirjoituksissa mainitut Freyger ja Egil.
- 1042 Venäläinen kronikka kertoo Novgorodin ruhtinaan Vladimirin hyökänneen jam-kansaa vastaan. Nimityksen uskotaan tarkoittavan Suomen suunnan asukkaita. Mahdollisesti hyökkäys kohdistuu Karjalaan, joka näihin aikoihin alkaa muodostua omaksi, Länsi-Suomesta erilliseksi kulttuurialueekseen. Toinen mahdollisuus on Novgorodin ja karjalaisten yhteinen hyökkäys Suomeen. Tietoa ruhtinas Vladimirin sotaretkestä ei kuitenkaan pidetä vuosiluvultaan tai kohteeltaan yhtä luotettavana kuin 1100- ja 1200-lukujen hyökkäyksiä koskevia venäläisiä kronikkatietoja.
- 1123 Venäläisen kronikan mukaan Kiovan suuriruhtinaan Mstislavin poika Vsevolod, Novgorodin ruhtinas hyökkää suomalaisia (jem) vastaan. Jem-nimi käännetään usein hämäläisiksi, mutta on mahdollista, että nimityksellä kutsuttiin muitakin Suomen suunnan asukkaita.
- 1142 Venäläinen kronikka kertoo, että suomalaiset (jem) hyökkäävät Novgorodin alueelle kärsien tappion. Myös svealaisten (svei) kerrotaan hyökänneen ruhtinaan (kuningas Sverker?) ja piispan (Linköpingin piispa?) johdolla novgorodilaisten kauppiaiden kimppuun, mutta kärsineen tappion. Tämä on ensimmäinen konkreettinen tieto Ruotsin ekspansiosta itään päin.
- 1143 Karjalaiset (korela) hyökkäävät meritse suomalaisia (jem) vastaan, mutta pakenevat menetettyään kaksi laivaa. Karjala mainitaan nyt venäläisissä kronikoissa ensi kerran omana, muista suomalaisista erillisenä kokonaisuutena.
- 1149 Venäläisen kronikan mukaan suomalaiset (jem) hyökkäävät tuhannen miehen sotajoukolla vatjalaisten (karjalaisten) alueelle. Novgorodilaiset tuhoavat suomalaisten sotajoukon.
- 1164 Svealaiset (svei) ahdistavat suurella sotalaivastolla Laatokan kaupunkia alkukesästä. Ruhtinas Svjatoslav lyö heidät. Venäläinen kronikka kerskuu ruotsalaisten menettäneen 43 viidestäkymmenestäviidestä sotalaivastaan.
- 1171 tai 1172 Gravis admodum -niminen paavi Aleksanteri III:n asiakirja antaa ymmärtää, että Suomessa on ollut ruotsalainen sotajoukko auttamassa suomalaisia vihollisen hyökkäyksiä vastaan. Tämä on saattanut antaa perustan tarinoille ensimmäisestä ristiretkestä.
- 1186 Venäläisen kronikan mukaan novgorodilaiset päällikkönään Vysata Vasiljevitš hyökkäävät suomalaisia (jem) vastaan.
- 1187 Ruotsalaisen Eerikinkronikan mukaan novgorodilaiset ja karjalaiset valloittavat Keski-Ruotsissa sijaitsevan Sigtunan kaupungin ja tuhoavat sen 12. heinäkuuta. Ruotsin arkkipiispa ja jaarli saavat samalla surmansa. Vanhan mutta perättömän tarun mukaan Sigtunan kuparinen kaupunginportti viedään saaliina Novgorodiin. Koska Eerikinkronikka on kirjoitettu lähes 150 vuotta tapahtuman jälkeen, tiedot ovat hieman epävarmoja. Sotaretken tekijöiksi on arveltu myös virolaisia tai Latvian alueen kuurilaisia. Katso: Sigtunan tuho.
- 1191 Venäläinen kronikka kertoo, että novgorodilaiset hyökkäävät laivoilla yhdessä karjalaisten kanssa suomalaisia (jem) vastaan. Samana vuonna tanskalaiset tekevät sikäläisten annaalikirjojen mukaan laivastosotaretken Suomeen. Tietoa pidetään luotettavana, koska tanskalaisten mainitaan 1190-luvulla hyökkäilleen myös Viroon.
- 1202 Tanskalainen lähde 1300-luvulta mainitsee sotaretken Suomeen. Retken johtajiksi mainitaan mahtava Lundin arkkipiispa Anders Sunesen ja hänen veljensä. Tietoa ei pidetä täysin luotettavana.
- 1226–1228 Venäläistä kronikkatietoa: Novgorodin ruhtinas Jaroslav Vsevolodinpoika lähtee meren yli sotaretkelle suomalaisia (jem) vastaan, ja ottaa niin suuren joukon vankeja, että osa oli surmattava ja osa päästettävä vapaaksi. Seuraavana vuonna ruhtinas Jaroslav kastattaa paljon karjalaisia ja tekee uuden sotaretken Suomeen. Suomalaiset (jem) tekevät seuraavana kesänä yli 2000 miehen laivastolla sotaretken Laatokalle Novgorodia vastaan. Laivasto kuitenkin tuhoutuu ja vain harvat pääsivät pakenemaan, sillä venäläiset sulkevat pakotien Nevalla.
- 1228–1245 Kirkon valta Suomessa laajenee, kenties seurauksena vanhan suomalaisen yhteiskuntajärjestyksen horjumisesta tappiollisesti päättyneen suursodan jälkeen. Todisteita siitä, että Suomessa olisi ollut jo tuolloin saksalaisia tai ruotsalaisia joukkoja, ei vielä ole, vaan kirkko oli paljolti kotimaisten tukijoidensa varassa.
- 1237 Hämeessä puhkeaa perinteisen historiankirjoituksen mukaan kapina kristinuskoa vastaan. Tiedot kapinasta ovat peräisin lähinnä paavin bullasta, jonka tapa kuvata asioita edustaa pikemminkin kirjallisia konventioita kuin tosiasioita. Nykyisin pidetäänkin mahdollisena, että kapinaa ei todellisuudessa ollutkaan.
- 1240 Ruotsalaisten, norjalaisten ja suomalaisten (jem) sotaretki Nevalle. Novgorodin ja Vladimirin suuriruhtinas Aleksanteri voittaa ja saa lisänimen Nevski. Venäläiskronikka mainitsee ensimmäistä kertaa vihollisten joukossa myös sum-kansan. Tämän on yleensä tulkittu tarkoittavan varsinaissuomalaisia, jolloin jem-nimi olisi rajoittunut tarkoittamaan hämäläisiä. Jukka Korpelan mukaan sum saattoi kuitenkin viitata myös Karjalan tai Saarenmaan asukkaisiin. On kuitenkin huomattava, että norjalaisten ja suomalaisten mukanaolo retkellä on epätodennäköistä ja onkin mahdollisesti myöhempää poliittista propagandaa.
- 1249? Birger-jaarli tekee Suomeen sotaretken, jota myöhemmin kutsutaan toiseksi ristiretkeksi. Tämä on todennäköinen ajankohta Ruotsin vallan tosiasialliselle vakiintumiselle Suomessa. Sotaretki kuvataan Eerikinkronikassa, joka on peräisin 1300-luvun alusta. Lisäksi myös saksalainen Lyypekin kronikka kertoo Birger-jaarlin alistaneen Suomen vuonna 1249. Eräät tutkijat kuitenkin halunneet ajoittaa sotaretken 1230-luvun lopulle tai 1250-luvun lopulle. Eerikinkronikassa väitetään retken suuntautuneen Hämeeseen, mutta tämä on ilmeisesti aikansa poliittista propagandaa, joka liittyi kirjoitushetken valtataisteluun Hämeestä ja Karjalasta Novgorodia vastaan. Kronikassa annetaan ymmärtää ruotsalaisten hyökänneen meren rannalla olevaan kohteeseen, mikä ei sovi Hämeeseen.
[muokkaa] Ruotsin vallan aika 1: keskiaika
- 1256 Aleksanteri Nevski tekee sotaretken Suomeen, joka ensimmäistä kertaa venäläisissä kronikoissa yhdistetään nyt myös Ruotsiin.
- 1283 Ruotsalaisten ja suomalaisten sotaretki Nevalle ja Laatokalle.
- 1294 Novgorodilaiset hyökkäävät kevättalvella ruhtinas Roman Glebovitshin johdolla Viipurin linnaa vastaan, mutta epäonnistuvat kärsien ilmeisesti raskaat menetykset. Käkisalmi ja "14 Karjalan kihlakuntaa" liitetään Ruotsiin.
- 1295 Novgorodilaiset valloittavat Käkisalmen takaisin.
- 1300 Torgils Knuutinpoika tekee retken Nevalle, jonka suulle perustaa Maankruunun (Landskrona) linnoituksen.
- 1301 Suuriruhtinas Andrein lähettämät joukot valloittavat ja hävittävät Maankruunun.
- 1313 Viipurista lähetetty retkikunta polttaa Laatokan kaupungin.
- 1318 Novgorodilaiset tekevät sotaretken sum-kansaa vastaan "Ljudrevin kaupunkiin" ja "Piskuplin kaupunkiin". Ljudrevin kaupunki on tulkittu Turuksi, koska Turun linnanherrana oli tähän aikaan muuan Lyder van Kyren. Piskuplin kaupunki voisi tällöin olla Kuusiston linna. Tulkinta on kuitenkin hyvin spekulatiivinen. Historiantutkija Jukka Korpelan mukaan hyökkäys saattoi kohdistua myös Karjalaan. Myöhempi Suomen piispainkronikka tosin mainitsee "ruteenien" (venäläisten?) hävittäneen Kuusiston linnan tänä vuonna.
- 1322 Novgorodin suuriruhtinas Juri Danilovitš piirittää Viipurin linnaa, muttei saa sitä haltuunsa. Seuraavana vuonna Ruotsi ja Novgorod solmivat Pähkinäsaaren rauhan, joka jättää Viipurin Ruotsille ja Käkisalmen Novgorodille.
- 1364-1365 Ruotsin valtaistuimesta käydyn kamppailun yhteydessä Turun linna piiritetään ja lopulta valloitetaan kuningas Maunu Erikinpojan miehiltä.
- 1380-luku Ruotsissa uusia valtataisteluita kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen riitaannuttua ylimystön kanssa. Rauhattomuudet ulottuvat myös Suomen puolelle, vaikka tapahtumien yksityiskohtia ei juuri tunneta.
- 1387 Ruotsin valtakamppailuihin sekaantuneet merirosvot, vitaaliveljet, ryöstävät Turun.
- 1396 Epämääräisiä tietoja ruotsalaisten sotaretkestä Karjalaan, Kurkijoen tienoille.
- 1411 Novgorodilaiset polttavat Viipurin esikaupungin 26.3. kostoksi hieman aiemmin tapahtuneesta Tiurin linnan hävityksestä, josta he syyttävät ruotsalaisia.
- 1446 Viipurin herra Kaarle Knuutinpoika vahvistaa rajan hämäläisten ja savolaisten erämaiden välille. Rajanvetoa ovat tiettävästi edeltäneet väkivaltaiset kahakat erämailla sijatsevien riistamaiden ja kalavesien käyttöoikeuksista. Savolaiset väittävät kuuluisassa valituksessaan hämäläisten erämiesten murhanneen savolaisia ja syöttäneen näiden ruumiit koirille.
- 1479 Novgorodilaiset tekevät hävitysretken Savoon.
- 1506-1509 Juuttivihaksi kutsuttu, Kalmarin unionin hajoamiseen liittyvä sota. Tanskalaiset hyökkäilevät Suomen rannikoille ja ryöstävät Turun vuonna 1509.
- 1521-1523 Tanskan kuningas Kristian II valloittaa Ruotsin ja Suomen, mutta Kustaa Erikinpojan (Kustaa Vaasa) johtama kapinaliike karkottaa hänet Lyypekin tuella. Suomessa taisteluita mm. Turun, Viipurin ja Raaseporin linnojen omistuksesta.
[muokkaa] Ruotsin vallan aika 2: Vaasa-aika
- 1542 Dacken sota. Nils Dacken johtama laaja talonpoikaiskapina Ruotsissa. Kapinan kukistamiseen osallistuu suomalaisia joukkoja.
- 1555–1557 Kustaa Vaasan sota. Venäjän ensimmäisenä tsaarina Iivana Julma. Joutselän taistelussa Karjalankannaksella lyödään venäläinen hyökkäysosasto. Rauhanneuvottelijana toiminut Mikael Agricola kuolee matkalla neuvotteluista Kuolemanjärven Kyröniemen kylässä 9. huhtikuuta 1557.
- 1563 Kuningas Erik XIV ja Suomen herttua Juhana ajautuvat aseelliseen välienselvittelyyn: Turun linna valloitetaan ja herttua viedään vankina Ruotsiin.
- 1563-1570 Seitsenvuotinen sota Tanskaa vastaan. Suomalaisia joukkoja mukana sotatoimissa Blekingen ja Hallannin alueilla. Suomalaiset osallistuvat verilöylyyn Ronnebyn kaupungissa. Axtornan taistelu. Amiraali Klaus Hornin merivoitoista huolimatta sota päättyy Ruotsin tappioon.
- 1570–1595 Pitkä viha eli 25-vuotinen sota Venäjää vastaan. Sodan katkaisee kolme pitkää aselepoa, joiden välillä ja joskus kestäessäkin Suomessa, Liivinmaalla, Inkerissä, Luoteis-Venäjällä, Lapissa ja Karjalassa tehdään sota- ja hävitysretkiä. Ruotsin voimia komentavat useimmiten suomalaiset aatelismiehet. Sota näännyttää pahoin Suomen väestöä. Oulujärven alueen uudisasutus kärsii vakavaa tuhoa. Helsinki ja Porvoo hävitetään. Varsinkin 1580-luvulla raivoaa rappasota aselevosta huolimatta: pohjalaiset ja vienalaiset talonpojat tekevät julmia hävitysretkiä toistensa kimppuun. Täyssinän rauhassa 1595 määritellään Suomen itäraja ja Venäjä tunnustaa Ruotsin omistukset Liivinmaalla.
- 1596–1597 Nuijasota: Ruotsin sisäisen valtataistelun yhteydessä pohjalaiset, hämäläiset ja savolaiset talonpojat nousevat kapinaan verotusta, riistoa ja sotilasterroria vastaan. Suuri määrä talonpoikia tapetaan ja kapinajohtaja Jaakko Ilkka mestataan sodan päätteeksi.
[muokkaa] Ruotsin vallan aika 3: suurvalta-aika
Kustaa II Adolf juhlii voittoa Breitenfeltin taistelussa 30-vuotisessa sodassa
- 1600–1629 Sota Puolaa vastaan Liivinmaan herruudesta. Sodassa on kolme aktiivista vaihetta, joiden välillä vallitsee aselepo:
- 1600–1611: Ruotsi tekee Kaarle IX:n hallitessa kaksi suurta hyökkäystä Liivinmaalla, mutta molemmat epäonnistuvat. Kirkholman taistelussa vuonna 1605 puolalaiset lyövät lähes kolminkertaisen ruotsalais-suomalaisen ylivoiman.
- 1617-1618.
- 1620–1629: Ruotsi valloittaa Kustaa II Aadolfin johdolla Riian, saa Liivinmaan herruuden ja pakottaa Puolan rauhaan vietyään sotatoimet Preussiin asti.
- 1610–1617 Inkerin sota – Sota Venäjällä. Sekasorron aika Venäjällä. Ruotsi ja Puola sekaantuvat Venäjän sisäisiin valtataisteluihin. Jakob De la Gardien joukot miehittävät Novgorodia ja Moskovaa. Käkisalmen valloitus. Stolbovan rauhassa 1617 Ruotsi saa suuria alueita, mukaan lukien Inkerinmaan. Myös Suomen osalta valtakunnan itäraja siirtyy idemmäksi. Novgorod kuitenkin joudutaan luovuttamaan eikä ruotsalaista prinssiä saada Venäjän tsaariksi.
- 1611-1613 Kalmarin sota. Etelä-Ruotsin alueella käyty tappiollinen sota Tanskaa vastaan. Suomalaisia mukana. Älvsborgin lunnaat.
- Ensimmäinen pohjan sota 1655–1661. Suomalaisia joukkoja mukana.
- 1655–1657 Sota Puolaa vastaan Liettuassa ja Puolassa. Puolan kruunua havitteleva Kaarle X Kustaa valloittaa Varsovan, mutta joutuu perääntymään katolisen kansannousun johdosta. Tämän jälkeen Ruotsin uusi suurhyökkäys liitossa Brandenburgin kanssa. Varsovan taistelussa saavutetusta voitosta huolimatta edessä on taas perääntyminen Itämeren rannikolle. Olivan rauha vuonna 1660 päättää Ruotsin ja Puolan vuodesta 1599 jatkuneen kruununperimysriidan.
- 1656–1658 Venäjän sota, eli Ruptuurisota Venäjää vastaan. Venäjän hyökkäys Liivinmaalle, Inkeriin, Karjalaan ja Suomeen torjutaan alivoimasta huolimatta. Ortodoksinen talonpoikaisväestö tukee venäläisiä. Venäläisten perääntyessä runsaasti Käkisalmen läänin ortodoksiväestöä pakenee Venäjälle. Ruotsin Karjala luterilaistuu ja suomalaistuu. Välirauhaa seuraa Kardisin rauha vuonna 1661.
- 1657-1658 Tanskan sota. Puolasta perääntynyt Kaarle X Kustaa hyökkää etelästä Tanskan kimppuun. Kuuluisa "jäämarssi" Iso-Beltin salmen yli Sjellantiin. Roskilden rauhassa Ruotsi saa suuret alueet: Skoonen, Blekingen, Hallandin ja Bohuslänin, Bornholmin saaren sekä Trondheimin läänin Norjasta.
- 1658-1660 Kolmiliiton ja Tanskan sodat. Itävalta, Brandenburg ja Puola tekevät kolimiliiton Ruotsia vastaan. Ruotsi rikkoo rauhan ja hyökkää uudestaan vuonna 1659 lopettaakseen Tanskan itsenäisyyden. Kööpenhaminan piiritys. Juutinrauman meritaistelu. Hollannin laivaston tukema Tanska selviytyy. Kööpenhaminan rauhassa Ruotsi joutuu palauttamaan Bornholmin ja Trondheimin läänin, mutta ei Skoonea ja sen naapurimaakuntia.
[muokkaa] Ruotsin vallan aika 4: vapauden aika ja kustavilainen aika
[muokkaa] Venäjän vallan aika
- 1830–1831 Puolan kapina: Suomen Kaarti on mukana kukistamassa puolalaisten kansannousua Venäjän valtaa vastaan. Kiivas taistelu Varsovassa. Raskaat tappiot kärsinyt kaarti saa tunnustuksena Pyhän Yrjön ritarikunnan lipun.
- 1877–1878 Turkin sota: Venäjä hyökkää Turkkia vastaan tavoitellessaan Välimerelle johtavia salmia ja panslavismin hengessä Balkanin slaavilaiskansojen suojelijan asemaa. Suomen Kaarti pannaan liikekannalle, vapaaehtoisia ilmoittautuu yli tarpeen. 900-miehinen kaarti kärsii laulun sanoin "vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa". Neljäsosa miehistä kuolee tauteihin tai kaatuu taistelussa. Kunnostautunut kaarti saa vanhan kaartin arvonimen. Voitoistaan huolimatta Venäjä pakotetaan Berliinin kongressissa luovuttamaan valloittamansa alueet.
[muokkaa] Itsenäinen Suomi
Sisällissota repii Suomen kahtia. Propagandapostikortti sodan ajalta.
Suomalaiset puolustutuvat
talvisodassa neuvostoliiton hyökkäykseltä.
- 1918 Sisällissota. Yhteiskunnallisten erimielisyyksien ja luokkaristiriitojen aiheuttamassa sisällissodassa punaiset (Suomen kansanvaltuuskunta) ja valkoiset (Vaasan senaatti) taistelevat toisiaan vastaan. Tampereen taistelu. Valkoiset vievät voiton keisarillisen Saksan tuella. Sodan aikana molemmat puolet syyllistyvät terroriin ja tarpeettomiin raakuuksiin. Sodan jälkeen punaisia tai punaisiksi epäiltyjä viedään laajamittaisesti leireille, joissa tauteihin, nälkään ja teloituksiin kuolee tuhansittain vankeja.
- 1941–1944 Jatkosota on suomalaisten näkökulmasta talvisodan jatke, jossa suomalaiset lähtevät valtaamaan Neuvostoliitolta takaisin talvisodassa menetettyjä alueita. Sota alkaa Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon, joka pitää aiheellisesti Suomea Saksan liittolaisena, koska Suomessa on saksalaisia joukkoja ja Suomen ilmatilaa käytetään saksalaisiin pommituslentoihin. Neuvostoliitto iskee pommikonein Suomeen, minkä jälkeen Suomi julistaa sodan. Aluksi suomalaisten onnistuu edetä menetetyille alueille ja vanhan rajan ylikin. Itä-Karjalan miehitys. 1944 kesällä Neuvostoliitto aloittaa suurhyökkäyksensä Karjalan kannaksella joka pysäytetään lopulta Tali-Ihantalan taistelussa. Rauhanteossa menetetään Moskovan rauhan rajojen lisäksi Petsamo sekä Porkkala vuokralle 50 vuodeksi.
- 1944–1945 Lapin sota: Jatkosodan välirauhansopimuksen vaatimuksena on, että Suomi ajaa saksalaisjoukot pois Lapista. Aluksi saksalaiset vetäytyvät ilman taistelua ja suomalaiset joukot lähinnä vain seuraavat vetäytyjää. Neuvostoliitto kuitenkin vaatii aloittamaan varsinaiset sotatoimet saksalaisia vastaan. Suomalaisten hyökkäyksistä vihastuneet saksalaiset tuhoavat jättämiään alueita ja polttavat mm. Rovaniemen.
[muokkaa] Aiheesta muualla
