Suomen historian aikajana

Wikipedia

Sisällysluettelo

1 Suomen esihistoria
2 Ruotsin vallan aika
3 Suomen suuriruhtinaskunta
- 3.1 Autonominen Suomi
- 3.2 Sortokaudet
4 Itsenäinen Suomen tasavalta

[muokkaa] Suomen esihistoria

8000-luku eaa.: Mannerjään väistyessä saapuvat ensimmäiset asukkaat Suomeen (ks. Kundan kulttuuri).
5300 eaa.–2400 eaa.: Kampakeraaminen kulttuuri
2400 eaa.–1500 eaa.: Kiukaisten kulttuuri
1500 eaa.–500 eaa.: Pronssikausi
500 eaa.–1000/1300: Rautakausi

[muokkaa] Ruotsin vallan aika

[muokkaa] Varhaiskeskiaika

n.1050/1150–1300: Ristiretkiaika. Suomea liitetään sekä katoliseen Ruotsiin että ortodoksiseen Novgorodiin.
n.1155: Ruotsalaisten väitetty ensimmäinen ristiretki Suomeen.
n. 1155: Suomen piispanistuin perustetaan Nousiaisiin. Suomen ensimmäisenä piispana toimii tarunomainen piispa Henrik.
1171 tai 1172: Suomalaiset mainitaan paavi Aleksanteri III:n bullassa kristiuskosta luopujina.
1227 Novgorodin ruhtinas Jaroslav lähettää lähetyssaarnaajia Karjalaan
1238–1239 tai 1258–1259: Ruotsalaisten toinen ristiretki Suomeen.
1249: Suomen ensimmäinen luostari, Turun dominikaaniluostari, perustetaan.
1280: Maallinen rälssi syntyy kun ratsutiloille annetaan verovapaus.
1293: Kolmas ristiretki Suomeen. Karjalaan suuntautuneen retken aikana perustetaan Viipurin linna.
1300: Turun tuomiokirkko vihitään.
1309: Vanhin säilynyt asiakirja, joka mainitsee Turun kaupungin.
1323: Pähkinäsaaren rauha jonka sopimus on vanhin säilynyt kirjallinen dokumentti itä- ja pohjoisrajan määrittelystä.

[muokkaa] Myöhäiskeskiaika

1335: Paavi julistaa joukon sääksmäkeläisiä talonpoikia kirkonkiroukseen.
1344: Suomesta käytetään ensimmäisen kerran nimitystä Österlandia (Itämaa)
1346: Porvoon kaupunki perustetaan.
1350: Maunu Eerikinpojan maanlaki ja kaupunkilaki.
1397–1521: Pohjoismainen Kalmarin unioni.
1403: Viipuri saa kaupunkioikeudet.
1409: Turussa ryhdytään lyömään omaa rahaa.
1414: Turun maaoikeus perustetaan.
1438: Davidin kapina Satakunnassa.
1438: Naantalin luostari perustetaan.
1442: Rauman kaupunki perustetaan.
1443: Naantalin kaupunki perustetaan.
1475: Olavinlinnan rakennustyöt käynnistyvät Savonlinnassa.
1495–1497: Sota Venäjää vastaan (ns. vanha viha)
- 30. marraskuuta 1495: Viipurin pamaus
1520: Tukholman verilöyly.
1521: Kustaa Vaasa valitaan Ruotsin valtionhoitajaksi.
1523: Kustaa I Vaasa nousee Ruotsin kuninkaaksi. Ruotsi irrottautuu Kalmarin unionista.
1528: Kustaa Vaasa ottaa kirkolta vallan, mm. Kuusiston piispanlinna tuhotaan

[muokkaa] Vaasa-aika

1543: Mikael Agricola julkaisee ensimmäisen suomenkielisen aapisen, Abckirian
1570–1595: Pitkä viha
1550: Kustaa Vaasa perustaa Helsingin
1593: Upsalan kokouksessa vahvistettiin luterilaisuus Ruotsin kuningaskunnassa
1595: Täyssinän rauha Ruotsin ja Venäjän välillä päätti pitkän vihan
1596–1598: Nuijasota, talonpoikien kapina

[muokkaa] Suurvalta-aika

1600-luku: Puhdasoppisuuden aika Suomessa
1617: Stolbovan rauha
1637–1654: Pietari Brahe toimi Suomen kenraalikuvernöörinä eli ns. kreivin aika
1638: Suomen Postilaitos perustetaan 6. syyskuuta
1639: Hämeenlinna ja Savonlinna perustetaan.
1640: Perustetaan Turun akatemia
1642: Koko Raamattu julkaistaan suomeksi
1660 - 1680 -luku: laajamittaiset noitavainot Ruotsin valtakunnassa
1695–1697: Suuret kuolonvuodet, Suomen väestöstä kolmannes kuolee tauteihin ja nälkään.

[muokkaa] Vapauden aika ja kustavilainen aika

1700–1721: Suuri Pohjan sota
1714–1721: Isovihan nimellä tunnettu venäläisten miehitys
1721: Uudenkaupungin rauha solmittiin 30. elokuuta
1741–1743: Hattujen sota ja pikkuvihan nimellä tunnettu venäläisten miehitys
1743: Turun rauha
1788–1790: Kustaa III:n sota, Anjalan liitto ja Liikkalan nootti
1790: Värälän rauha

[muokkaa] Suomen suuriruhtinaskunta

[muokkaa] Autonominen Suomi

1808–1809: Suomen sota
1808 - 1809 Kreivi Yrjö Maunu Sprengtporten Suomen ensimmäinen kenraalikuvernööri
1809: Porvoon maapäivät
1809–1825: Aleksanteri I Suomen suuriruhtinaana.
17. syyskuuta 1809: Haminan rauha. Suomi siirtyy lopullisesti osaksi Venäjän keisarikuntaa.
1809–1863: Virkavaltaisuuden aika, valtiopäivät eivät kokoonnu lainkaan
1812: Vanha Suomi liitetään muuhun Suomeen. Helsingistä Suomen pääkaupunki.
1825–1855: Nikolai I Suomen suuriruhtinaana.
4. syyskuuta 1827: Turku tuhoutuu tulipalossa lähes kokonaan.
1828: Yliopisto siirretään Helsinkiin.
1835: Elias Lönnrot julkaisi Kalevalan
1848: Maamme-laulu esittiin ensimmäisen kerran Floran päivän juhlassa Kumtähden kentällä Helsingissä.
1854–1855: Krimin sota, jonka tapahtumia Suomen rannikolla kutsuttiin myös Oolannin sodaksi.
1855–1881: Aleksanteri II Suomen suuriruhtinaana.
1860: J. V. Snellmanin ajama Suomen markka otettiin käyttöön.
1863: Helsingin valtiopäivät. Suomen autonomia vahvistuu.
1865: Kunnallislaki erotti kunnat ja seurakunnat toisistaan.
1867–1868: Suuret nälkävuodet
1878: Markan arvo irrotettiin Venäjän ruplasta ja sidottiin kultakantaan.
1879: Täydellinen elinkeinovapaus säädettiin.
1881–1894: Aleksanteri III Suomen suuriruhtinaana.
1890-luku–1914: Suomen taiteen kultakausi
1894–1917: Nikolai II Suomen suuriruhtinaana.
1899: Suomen Työväenpuolue, myöhempi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue perustetaan

[muokkaa] Sortokaudet

1899: Keisari-suuriruhtinas Nikolai II:n helmikuun manifesti. Ensimmäinen sortokausi alkaa. Suomalaiset keräävät sitä vastaan suuren adressin.
1899–1905: Ensimmäinen sortokausi
1901: Suomalaiset määrätään asepalvelukseen Venäjän armeijaan.
1902: Suomalaiset aloittavat kutsuntalakot. Keisari joutuu perumaan asevelvollisuuden.
16. kesäkuuta 1904: Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin.
1905: Venäjän vuoden 1905 vallankumous. Suomessa alkaa suurlakko, joka johtaa marraskuun manifestin antamiseen. Se lopettaa helmikuun manifestin toteuttamisen Suomessa.
1906: Eduskuntauudistus. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Myös naisille äänioikeus. Ensimmäiset eduskuntavaalit järjestetään 1907.
1909–1914: Toinen sortokausi
1910: Venäjän kansallinen duuma ottaa Suomen asiat hallintoonsa.
1912: Yhdenvertaisuuslaki. Venäläisille Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisilla.
1914: Ohjelma, jolla Suomi aiotaan venäläistää täydellisesti. Ohjelma peruuntuu ensimmäisen maailmansodan vuoksi.
1914–1918: Ensimmäinen maailmansota
1915: Jääkäriliike perustetaan.
1917: Helmikuun vallankumous Venäjällä lopettaa viimeisetkin sortotoimet. Keisari syöstään vallasta 16. maaliskuuta.
18. heinäkuuta 1917: Valtalaki. Eduskunta julistetaan korkeimman vallan käyttäjäksi Suomessa.
7. marraskuuta 1917: Lokakuun vallankumous Venäjällä.
15. marraskuuta 1917: Eduskunta julistautuu korkeimman vallan käyttäjäksi Suomessa.
4. joulukuuta 1917: Suomen hallituksen ilmoitus eduskunnalle. Ilmoitusta kutsutaan sen hyväksymisen jälkeen itsenäisyysjulistukseksi.

[muokkaa] Itsenäinen Suomen tasavalta

[muokkaa] Nuori tasavalta

6. joulukuuta 1917: Suomi julistautui itsenäiseksi
31. joulukuuta 1917: Venäjän bolševikkihallitus tunnustaa Suomen itsenäisyyden. Suomi on de facto itsenäinen valtio.
25. tammikuuta 1918: Suojeluskunnat julistetaan Suomen hallituksen joukoiksi.
27. tammikuuta 1918–14. toukokuuta 1918: Suomen sisällissota valkoisten suojeluskuntien ja punakaartien välillä.
1918: Valtiorikosoikeus tuomitsee 555 punavankia kuolemaan. 12 000 punavankia menehtyy vankileireillä nälkään ja kulkutauteihin.
1918: Pehr Evind Svinhufvud Suomen valtionhoitajana
1918–1919: Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitajana
1918: Suomelle ryhdytään etsimään uutta kuningassukua vuoden 1772 hallitusmuodon perusteella. Kuninkaaksi valitaan Hessenin prinssi Friedrich Karl. Kuningas luopuu kruunustaan Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan.
1918: Oppivelvollisuuslaki
1918: Torpparikysymyksen ratkaisu vuokra-alueiden lunastamista koskevalla lailla.
1918–1922: Suomalaisten vapaaehtoisten aseelliset retkikunnat käyvät heimosotia Itä-Karjalassa, Inkerissä ja Virossa.
17. heinäkuuta 1919: Uusi tasavaltalainen hallitusmuoto.
1919–1925: Kaarlo Juho Ståhlberg Suomen presidenttinä.
1919–1932: Kieltolaki. Kieltolaki kumottiin vuonna 1931 järjestetyssä Suomen ensimmäisessä kansanäänestyksessä.
1920: Tarton rauta
1920: Suomi hyväksytään Kansainliiton jäseneksi.
1920: Ahvenanmaan itsehallintolaki takaa maakunnalle laajan autonomian. Ahvenanmaan kuuluminen Suomeen ratkaistaan lopullisesti Kansainliiton toimesta vuonna 1921.
1922: Suomen kieli tasa-arvoiseksi ruotsin kanssa, Uskonnonvapauslaki astui voimaan ja salli jättäytymisen uskontokuntien ulkopuolelle.
1925–1931: Lauri Kristian Relander Suomen presidenttinä.
1929–1934: 1930-luvun suuri lama Suomessa.
1929–1932: Äärioikeistolainen Lapuan liike pyrkii viemään Suomen politiikkaa enemmän oikealle.
1930: Lapuan liikkeen järjestämä talonpoikaismarssi Helsingissä.
1931–1937: Pehr Evind Svinhufvud Suomen presidenttinä.
1932: Lapuan liikkeen järjestämä Mäntsälän kapina kukistetaan ja liikkeen toiminta kielletään. Äärioikeiston vallan kasvaminen Suomessa päättyy.
1932: Suomi allekirjoittaa hyökkäämättömyyssopimuksen Neuvostoliiton kanssa.
1937–1940: Kyösti Kallio Suomen presidenttinä.
1937: Sosiaalidemokraattinen puolue ja maalaisliitto muodostavat punamultahallituksen.

[muokkaa] Suomi sodassa 1939–1945

30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 talvisota
1939: F. E. Sillanpää voitti kirjallisuuden Nobelin palkinnon
1940: STK ja SAK aloittivat työehtosopimustoiminnan Suomessa julkistamalla ns. tammikuun kihlauksen 23. tammikuuta.
1940–1944 Risto Ryti presidenttinä
13. maaliskuuta 1940–25. kesäkuuta 1941 Välirauha
25. kesäkuuta 1941–4. syyskuuta 1944 Jatkosota
1944–1946 C. G. E. Mannerheim presidenttinä
15. syyskuuta 1944–27. huhtikuuta 1945 Lapin sota saksalaisia vastaan
1945: A. I. Virtanen voitti kemian Nobelin palkinnon
1945–1948: Kolmen suurimman puolueen (SKDL, SDP, Maalaisliitto) kansanrintamahallitus.

[muokkaa] Jälleenrakennuksen aika

1946–1956: Juho Kusti Paasikivi presidenttinä
1947: Pariisin rauhansopimus solmittiin 10. helmikuuta
1947: YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa.
1952: Helsingin olympialaiset pidettiin 19. heinäkuuta ja 3. elokuuta välisenä aikana
1952: Viimeinen sotakorvaustoimitus lähti Vainikkalan raja-asemalta 18. syyskuuta
1955: Suomi hyväksyttiin Pohjoismaiden neuvoston ja YK:n jäseneksi 14. joulukuuta.
1956: yleislakko alkoi 1. maaliskuuta ja loppui 20. maaliskuuta.

[muokkaa] Rakennemuutoksen ja hyvinvointivaltion aika

1956–1981: Presidenttinä Urho Kekkonen
elo–joulukuu 1958: Yöpakkaset
loka–marraskuu 1961: Noottikriisi
1969: Solmittiin ensimmäinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu (TuPo) nimeltään Liinamaa I
1975: Järjestettiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi (ETYK) Helsingissä
1982–1994: presidenttinä Mauno Koivisto
1991: Alkoi pankkikriisi josta toipuminen kesti miltei koko 1990-luvun
1992: Suomi haki Euroopan yhteisön (myöh. unioni) jäsenyyttä.
1994–2000: Presidenttinä Martti Ahtisaari
1995: Suomi liittyi vuoden alusta Euroopan unionin (EU) jäseneksi
1998: Suomi liittyi EMU:n eli Euroopan talous- ja rahaliiton jäseneksi 17. huhtikuuta
2000: Uusi perustuslaki tuli voimaan.
2000 alkaen: Presidenttinä Tarja Halonen
1. tammikuuta 2002: EU:n yhteinen valuutta Euro otetaan käyttöön. Maaliskuun alusta alkaen markat eivät kelpaa enää maksuvälineeksi.
2003: "Irakgate"
28. joulukuuta 2004: Yli 170 suomalaista kuoli Sumatran lähellä tapahtuneen maanjäristyksen aiheuttamiin tsunameihin Aasian rannikoilla.
29. tammikuuta 2006: Tarja Halonen valittiin uudelleen presidentiksi

	Suomen historia
	Suomen esihistoria (noin vuoteen 1150)
	Ruotsin vallan aika (1150–1809)
	Suomen suuriruhtinaskunta (1809–1917)
	Itsenäinen Suomen tasavalta (vuodesta 1917)
	Suomen hallitsijat · Suomen sodat \| Suomi · Pohjoismaat · Eurooppa